Menu

SILMÄSTÄ SILMÄÄN

Parin kuukauden päästä alkaa päivä taas pitenemään, oli erään ystäväni isä lohdullisesti tokaissut. Juuri nyt on ulkona sysimustaa, märkä asfaltti imee vähäisenkin valon tai ylipäätään sen näkemisestä voi piirtää rastin seinään. Ne onnelliset, joilla siihen on mahdollisuus, lähtevät etelään etsimään kadotettua valopalloa. Ei ole mikään ihme, että monen mieli mustenee, ainakin hetkittäin, kaiken muun mukana.

                                                               Photo by: Rhendi Rukhama

Värien katoaminen elämästä on aina kivuliasta ja avun hankkiminen itsensä kuntoon saattamiseksi ei ole ollenkaan huonommuuden, vaan suoranaisen itsensä arvostamisen ja rakkauden osoitus itsesi lisäksi kaikkia lähimmäisiäsi kohtaan. Jos et ole itse kunnossa, et voi antaa parasta ympärillesikään. Väsyminen ja uupuminen, se tapahtuu liian salakavalasti. Voi kun se edes ilmoittaisi itsestään äänekkäästi jo matkan päästä kellot kilkattaen!

Itsestä huolehtiminen. Helpommin sanottu kuin tehty, eikö vain? Miksi liian usein ensimmäisten stressi- ja väsymysoireiden ilmaannuttua sitä usein sortuu tinkimään omaa hyvinvointiaan tukevista asioista, kuten terveellisestä ravinnosta ja riittävästä liikunnasta? Toki aivoton töllön toljottaminen on toisinaan ihanaa ja tarpeellista, kunhan se ei kestä tuntikausia ja sohva-aika ei valtaa kaikkea vapaa-aikaasi.

                                                               Photo by: Kate Williams

Virittäydy kehokanavalle

Aina parhaan ei tarvitse olla timanttia, ihan ok riittää toisinaan, itse asiassa useimmiten. Kukaan muu ei vaadi sinulta niin paljon kuin sinä itse. Sorrutko toistuvasti asettamaan itsellesi liian kovia vaatimuksia ja ankaria aikatauluja? Huomaatko, kuinka sätit itseäsi ja mollaat mokailuistasi? Ei se mitään, niin me kaikki. Tärkeintä on tiedostaa, että ajatukset ovat vain ajatuksia ja ne eivät useimminkaan objektiivinen totuus vallitsevasta asioiden tilasta.

Mieli, tuo tahditon tarinaseppo ei käskystä hiljene. Tuolloin kannattaa virittäytyä kehokanavalle, suunnata huomio kehon tuntemuksiin ja juurruttaa itsensä vallitsevaan hetkeen, tai jos vaihtoehtoisesti hyvältä tuntuu, heittää vaikka lenkkitossut jalkaan, köpötellä korttelin ympäri ja hölkytellä hiljalleen huolet huomisen puolelle. Itse asiassa mikä tahansa liike, kehollinen toiminta ja tähän huomion suuntaaminen auttaa pahimman yli.

Kehon rentoutuessa myös mieli rentoutuu ja tämän jälkeen on helpompi heläyttää sisäiselle kriitikollesi hempeä hymähdys. Joskus voi olla tarpeen muistuttaa itseään siitä, että vaikka pahin mahdollinen toteutuisikin, olet selvinnyt hankalista tilanteista aiemminkin ja selviät jatkossakin. Kaikesta ei myöskään tarvitse selviytyä yksin. Keneltä voisit pyytää apua? Kuka voisi auttaa sinua? Ihmiset ojentavat auttavan kätensä yleensä erittäin mielellään, joten älä turhia arkaile.

                                                               Photo by: Bruno Nascimento

Kärsimyksestä hyväksyntään

Joskus vain hetkestä seuraavaan hetkeen selviäminen on se, mikä on riittävästi. Vaikeuksien kohtaaminen helpottuu, kun uskaltaa avautua myös epämiellyttäville kokemuksille ja suuntautua fyysistä tai emotionaalista kipua kohti äärimmäisen lempeällä ja tuomitsemattomalla asenteella, niin pelottavalta tai jopa epäluonnolliselta kuin se kuulostaakaan. Jos oikein hirvittää, voi aluksi voi kokeilla aivan lyhyttä sneak peak -hetkeä. On tutkittu, että itse asiassa asioiden pois työntäminen, välttely tai vastustaminen vain lisäävät tuskaa.

Merkityksen annot eri tapahtumille ovat tärkeämpiä kuin usein ymmärrämmekään ja uhattuna haitalliset uskomukset ohjaavat toimintaamme. Itse asiassa kipua ei ole olemassa, elleivät aivomme ole tulkinneet kokemusta uhkaavaksi. Luulin kuolevani, mutta jäinkin henkiin –toteamus kuvaakin tätä edellä mainittua asiaa erittäin hyvin. Mitä jos ottaisit askeleen taaksepäin ja hyväksyisit kaiken juuri sellaisenaan kuin se nyt on? Näin ei tarvitse olla tulevaisuudessa, mutta miltä tuntuisi antaa kaikkien asioiden olla niin kuin ne ovat tällä hetkellä? Entä jos valitsisitkin merkityksenannon tapahtumalle tietoisesti?

                                                               Photo by: Ian Schneider

Joku viisas on joskus sanonut, että kun vain vielä hengitämme, olemme ja kaikki on todennäköisesti vielä ihan ok, vaikka tilanne ei meitä miellyttäisi tai emme siitä edes pitäisi. Joskus on hyvä heiluttaa valkoista lippua ja tulla esiin taisteluasemista. Just breath. Päivä se on huomennakin. Sytytetään kynttilät pimeyttä vastaan ja tuodaan valoa lempeästi pimeyteen. Peace and love.

 

Tekstin kirjoittaja Brita Salminen on hyvinvointimuotoilija, valmentaja ja mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor ja on hyvinvointimuotoilua toteuttavan KYLÄ Groupin jäsen sekä Sitomon kumppanivalmentaja. Britaa luonnehditaan toistuvasti iloiseksi, positiiviseksi ja aidoksi ihmiseksi. 

 

Lue lisää ...

OLEMISEN VAIKEUS JA KAUNEUS

”Aion vain olla”, huokaisi eräs tuttavani aivan kuin viimeisillä voimillaan, kun tiedustelin hänen lähestyvistä lomasuunnitelmistaan. Ennen lomia useimmat meistä kärsivät tyhjän pöydän syndroomasta. Maailmaa tehdään valmiiksi, jotta sen jälkeen voidaan hyvillä mielin jäädä lomalle. Mutta kuinka moni lopulta sitten todella toteuttaa tuota uhkaustaan vain olla. Uskallan väittää, että todella harva meistä.


Olen yhä useammin saanut itseni kiinni asioista ja lausahduksista, joiden syvempi ymmärrys on ollut minulta kadoksissa. Voi sitä fiilistä, kun lamppu syttyy – tätä sillä todella tarkoitetaan! Olemisen kanssa on hieman samoin.

 

 

Läsnäololla olemisen tilaan

 ”Olla vaan” kuulostaa monesta varmasti todella helposti suoritettavalta asialta, sen kun heittäytyy sohvalle pötkölleen. Käytännössä kyllä, mutta mitä tapahtuu hetken päästä? Jos et ummista silmiäsi, vaan pidät ne auki ja alat katsella ympärillesi, jokin asia tai esine ehkä muistuttaa sinua jostain tekemättömästä tehtävästä, ehkä jopa syyttävään sävyyn. Tai ummistat silmäsi ja uppoudut ajatuksiisi, muistelemaan jotain mennyttä tapahtumaa tai jokin mielikuva kaappaa sinut aikamatkalle. Kenties siinä ollessasi saat idean ja alat suunnittelemaan sitä. Ja itse asiassa tuolloin et enää vain ole, vaan ajattelet, muistelet tai suunnittelet.

Kaikki edellä mainittu käy ikään kuin huomaamatta ja salakavalasti. Moni voisi väittää, että kuitenkin vain oli, sen kummempia miettimättä, mutta itse asiassa tuollaisessa olemisessa mielemme on jatkuvassa tekemisen tilassa, joka ei ole rentouttavaa tai palauttavaa. Rentoutumisen sijaan ajatustesi laadusta riippuen voit jopa ahdistua niin, että lopulta et enää kestä maata sohvalla pötkölläsi, vaan sinun on sännättävä tekemään jotakin.

 


Edellä kuvatussa piileekin koko olemisen paradoksaalisuus. Samaan aikaan oleminen on maailman vaikein, helpoin, yksinkertaisin ja kaunein asia, jonka voit itsellesi opettaa. Jotta voit todella olla, täytyy sinun olla läsnä kyseiselle hetkelle. Tuossa olemisen tilassa aika katoaa ja on vain tämä hetki ja sen jälkeen tuleva seuraava tämä hetki. Voi olla, että kokeillessasi tätä huomaat asian haastavuuden, mutta voit lohduttautua, että läsnäolon harjoittamiseen kuuluu salliva, lempeä ja ystävällinen asenne. Aina, kun huomaat aikamatkailevasi menneessä tai kuvitellussa tulevassa, voit onnitella itseäsi, sillä juuri silloin olet palannut takaisin tähän hetkeen ja läsnäolon tilaan.

 

Aloita nyt

Läsnäolon harjoittamiseen ei tarvita muuta, kuin halu kokea kaikki suoraan ja sellaisenaan sekä kiinnostunut ja kunnioittava asenne itseäsi ja ympäristöäsi kohtaan. Voit tästä hetkestä eteenpäin alkaa lisäämään läsnäoloa ja olemisen tilaa elämässäsi. Olla vain. Antautua kokemaan kaikki ilman ajattelua tai analysointia. Haistaa, maistaa, nähdä, kuulla ja tuntea. Ja ennen kuin huomaatkaan, asiat näyttäytyvät uudessa valossa. Ikään kuin se sama pihasi puu olisi saanut värit, todelliset värit ja liikkeen, joita et ollut aikaisemmin huomannut. Ja tuossa pihasi puun yksityiskohtia tarkkaan katsellessasi tipahdat olemisen tilaan, jossa aika menettää merkityksensä ja jossa voit kokea olemisen syvemmän merkityksen.  

Loma ei ole olemisen parasta aikaa, vaan koko elämä.

Olemisen tilaa voit kanssani tulla kokemaan Hyvän olon retriitille 4.-6.8. idylliseen Villa Hideouttiin. Katso lisää tästä.

 

 

Tekstin on kirjoittanut Brita Salminen, kahden upean lapsen äiti, mentaalivalmentaja ja mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor, on vastaperustetun KYLÄ Group osk:in jäsen sekä Sitomon kumppanivalmentaja. Britaa luonnehditaan toistuvasti iloiseksi, positiiviseksi ja aidoksi ihmiseksi. 

Lue lisää ...

AIVOIN S8 NEUROPÄIVITYS NYT SAATAVILLASI

Aivomme valikoivat huomiomme suuntaa jatkuvasti, mutta ne eivät aina valitse oikein. Haluaisitko sinäkin työskennellä oikeiden asioiden parissa keskittyneemmin, luovemmin, rennosti onnistuen ja voida paremmin? Ympäristösi, asiakkaasi ja kollegasi huomaavat läsnäolosi voiman ja tulet huomaamaan vaikutukset, kun vain annat sille mahdollisuuden!

Olen kuullut lukemattomia kertoja ihmisiltä, kuinka heidän ajatuksensa harhailevat muualla kuin siinä mitä he kulloinkin ovat tekemässä. Tiedäthän tuon tunteen, kun haluaisit vilkaista älypuhelintasi tai sännätä jonkun muun mielenkiintoisen asian perään tai kun huomaat, että jokin ajatusketju on kuljettanut sinut kauas pois? Minä tiedän.

Haastavat tilanteet, vaatimukset ja stressi saavat aikaan sen, että menetämme yhteyden itseemme ja siihen mikä kulloinkin on tärkeintä. Kiire ja paine tuntuvat kehossamme. Sorrumme tilanteisiin nähden ylireagoimaan kehollamme ja mielellämme. Loistava kapasiteettimme on vaarassa valua hukkaan! No way Jose, peli ei ole ollenkaan vielä menetetty!

Aivoin S8 neuropäivitys on nyt ladattavissasi

Oletko tullut ajatelleeksi, että operoit päivittäin laitteella, joka ei vastaa tämän päivän vaatimuksia. Ensimmäinen matkapuhelimeni Ringo oli sekin edistyksellinen versio. Nykyinen laitteesi on nimittäin varustettu sellaisilla ohjelmilla, että voit kirjoittaa viestin seinään luolamieskaverillesi ja jäädä odottamaan. Ei ihme, että olet ajoittain pulassa noin 60 000 ajatuksesi kanssa päivittäin!

Hyviä uutisia! Aivoin S8 neuropäivitys on nyt saatavillasi! Lataaminen tapahtuu asettamalla itsesi mindfulness-asentoon. Kaikki tämä toimii tieteellisesti todistetusti, helposti ja vaivattomasti! Tämän jälkeen käytössäsi on tämän päivän versio, kunhan vain muistat ladata sitä riittävän usein. Lataathan sinä kännykkääsikin, miksi et huoltaisi yhtä tärkeintä voimavaraasi, mieltäsi.

Mindfulness-harjoitus mahdollistaa hetkellisen todellisen vapauden kokemuksen. Kun mieli rauhoittuu, siirtyy huomio kehoon ja sen tuntemuksiin. Sinun täytyy tulla ensin tietoiseksi kehosi kantamista turhista jännityksistä ja mieltä kuormittavista tekijöistä, jotta voit päästää niistä irti. Huomion tietoinen suuntaaminen kehon tuntemuksiin aktivoi insulan eli aivosaaren, joka on tiiviissä yhteydessä tunteisiin ja empatian kokemukseen.


Saisiko olla uusia näkökulmia?

Kuljet luultavasti samaa reittiä toimistollesi joka aamu. Autopilottiohjauksesi vie sinut perille. Mitä kaikkea hienoa saatat ohittaakaan tutun matkasi varrella. Suojatietään ylittävän lapsen iloisen heilautuksen ja hymyn? Vastareaktiosi tähän eleeseen? Upean maiseman, johon vain olet tottunut? Aivan samoin voi käydä työssäsi! Mikä muuttuisi, jos tänään katsoisit asioita tuoreeltaan, aivan kuin näkisit ne ensimmäistä kertaa? Mitä huomaisit? Mistä tulisit tietoiseksi?

Valitettavan monet meistä elävät elämäänsä sivustakatsojina. Ajatukset vievät mennessään menneeseen tai tulevaan. Kaikki tuo on pois tästä hetkestä. Siitä ainoasta hetkestä, jolloin voimme vaikuttaa asioiden kulkuun. Elokuva pyörii ja päättyy aikanaan. Miten tämä kaikki livahti ohi kuin huomaamattamme? Vai odotimmeko oikeaa hetkeä, joka ei koskaan tullut? Liian harva ymmärtää, että tämän parempaa hetkeä ei tule.

Toisaalta asioiden ohimenevä luonne on myös lohdullista. Jos joskus olit surullinen tai vihainen, et välttämättä enää ole. Samoin käy myös tunteiden, joiden kanssa haluisimme viipyillä pidempäänkin. Kaikkia tunnetiloja kuitenkin tarvitaan, sillä ne viestivät meille jostakin tärkeästä.

Mindfulness auttaa sinua tulemaan tähän hetkeen ja hyväksymään tilanteet niin, että osaat toimia viisaasti haastavissakin tilanteissa. Miten on asioiden laita sinun työyhteisössäsi? Kiinnostuitko? Autan mielelläni.

Katso lyhyt esittelyvideoni mindfulnessista tästä

Tekstin on kirjoittanut Brita Salminen, ruuhkavuosiaan ja unelmaansa todeksi elävä työelämän kehittäjä sekä mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor sekä toimii Sitomon yhteistyökumppanivalmentajana.

Lue lisää ...

KEN ONNEN OIVALTAA, SILLÄ ONNI ON

 

Kun osa meistä vielä nauttii viimeisistä lomapäivistään, on toisilla arki vahvasti palannut osaksi elämää juhlapyhien jälkeen. On palavereita, tapaamisia, aikatauluja ja deadlineja. Siirtymisiä, mahdollisesti omia tai lasten harrastuksia ja kalenterien yhteensovittamista. Elämä voi hetkittäin tuntua yhdeltä hengästyttävältä juoksukilpailulta.

Eilen Aamulehdessä oli mielenkiintoinen kirjoitus, jossa haastateltiin stressiä tutkinutta Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen professoria Mika Pantzaria, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Jukka Kärkkäistä ja psykologian emeritusprofessori, onnellisuustutkija Markku Ojasta stressistä ja onnellisuudesta. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että stressi kuuluu osaksi elämää ja stressitön elämä olisi suorastaan kamalaa.

Mahtavaa stressiä

Mika Pantzar muistuttaakin, että silloinkin kun innostumme koemme stressiä. Samaa aihetta Lujasti lempeä blogissaan pyörittelee Maaret Kallio, joka ei stressireaktiossaan pakene paikalta jännittävän puhekeikan edessä, vaan nousee yhä uudelleen lavalle kerryttäen upeita esiintymiskokemuksia itselleen.

Miksi sitten haluaisimme vältellä stressiä ja elää stressittömämmin?

Koska se ei tunnu mukavalta, eihän? On aivan luonnollista olla haluamatta tuntea epämiellyttäviä tunteita ja tuntemuksia sekä täten vältellä niiden kokemista.

Pantzarin mukaan ongelman ydin onkin nimenomaan stressistä palautuminen. Palautumiskeinoja on hyvä olla hallussa monenlaisia ja näitä on hyvä ujuttaa työpäivien sisään happihyppelyn, kahvitauon ja esimerkiksi mindfulnessin keinoin.

Voiko ihminen olla stressittömämpi ja onnellisempi?

Uskallan väittää, että voi, eikä se usealle meistä ole edes kovin monimutkaista. Pohdi, koska viimeksi olit tekemättä yhtään mitään? Tarkoitan todella ei mitään. Et katsonut televisiota, kutonut, kirjoittanut, lukenut, syönyt tai urheillut. Deadlinejen ja tapaamisten merkkaamisen lisäksi ehdotan, että tänä vuonna varaat kalenteriisi tätä ”ei mitään” aikaa.

Mieli on yksi tärkeimpiä voimavarojamme, mutta minkä vuoksi yhä aliarvioimme sen huoltamista? Pieni hiljentymishetki päivässä purkaa kertyneen stressikuormasi samantien ja tämän jälkeen voit jatkaa päivääsi entistä eheämpänä, suoriutuen tehtävistäsi jopa nopeammin ja luovemmin.

Hetkittäinen epämukavuuden sietäminen ja avautuminen kaikenlaisille tunteille ja kehon tuntemuksille sekä näiden vastaanottaminen hyväksyvällä lempeällä asenteella on pysyvä avain onnellisuuteen ja sisäiseen rauhaan itsensä kanssa. Kun esimerkiksi stressi, ilo, turhautuminen ja alakulo ovat vain tuntemuksia, jotka tulevat ja menevät, eikä niitä määritellä henkilökohtaisiksi ominaisuuksiksemme, mahdollistuu myös pysyvämpi onnellisuuden ja hyvinvoinnin kokeminen.

Onnen tunne, sekin tulee ja menee, mutta onnellisuus, kun sen oikein oivaltaa, se pysyy.

Kiinnostuitko aiheesta? Tammikuussa alkavalla IHANA MINÄ -kurssillani voit oivaltaa monia oleellisesti hyvinvointiisi ja onnellisuuteesi liittyviä asioita. Ilmoittaudu tästä

Tekstin on kirjoittanut Brita Salminen, ruuhkavuosiaan ja unelmaansa todeksi elävä työelämän kehittäjä sekä mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor sekä toimii Sitomon yhteistyökumppanivalmentajana.

 

Lue lisää ...

A MOM'S GOTTA DO WHAT A MOM'S GOTTA DO

Nyt on vain vähän rankkaa tenttien kanssa. Hankitaan lapsia sitten, kun minulla on vakituinen työ ja oma asunto. Kun tämä vaihe vain helpottaa ja sitten kun Nennan itkuisuus loppuu. Ja kun tämä pikkulapsivaihe on ohi voi ehkä harkita. Lähdetään lomalle sitten, kun on vakaampi taloustilanne ja niin… Sitten ainakin, kun olen eläkkeellä.

Tekevän mielesi viesti on, että sinä et ole perillä. Koskaan.

Olemme kaikissa elämänvaiheissamme valmiita lykkäämään onnellisuuttamme. Valitettavan usein vasta itsemme tai läheisen ihmisen sairastuminen pysäyttää meidät. Suvussamme elää lähes legendaarisena tosielämän tarina menestyneestä liikemiehestä, joka sairastuttuaan muuttui aivan toiseksi ihmiseksi. Hauskaksi, rennoksi ja ennen kaikkea, hän alkoi elämään isolla E:llä!

Miten kouluttaisit koiranpentua?

Mielen luonnetta on verrattu moniin eri eläimiin, mutta lempivertaukseni on mielikuva koiranpennusta järsitty tiskiharjanvarsi suussaan. Koiranpentu nuuskii uteliaana sinne tänne, leikkisästi yhä uudelleen säntäillen ympäriinsä, tuhojaankin tehden ollen välillä ilkikurinen ja tuoden mukanaan asioita, joihin emme haluaisi törmätä. Ja se lopettaa vain nukkuessaan, jos silloinkaan.

Auttaako huutaminen? Kasvaako koirasta hyvää yksilöä, jos retuutat sitä ympäriinsä sen tehdessä väärin? No ei. Sama pätee lasten kasvatukseen. Tarvitaan kärsivällisyyttä, toistoa ja yhä uudelleen kärsivällisyyttä ja toistoa. Ymmärrystä ja anteeksiantoa. Rauhallista, lempeää ja selkeää, mutta määrätietoista otetta. Näin toimimalla kasvatat selväpäisen lapsen ja koiranpennun sekä kesytät kurittoman mielesi.

Tähän väliin jotain julkaisukelvotonta

Ruuhkavuosia itsekin elävänä voin kertoa, että hermojani koetellaan useammin kuin vain kerran päivässä. Milloin mistäkin. Perheemme temperamenttierot asettavat yhteiselämällemme jatkuvia haasteita. Omasta tunnemyrskystä käsin sitä voisi joka kerta reagoida miten sattuu ja tehdä pahaakin jälkeä ympärilleen.

Sittemmin tietoisuustaitojeni kartuttua olen oppinut tunnistamaan omiani ja lasten tunteita, ehkäpä jopa puolison, ja yhteiselostamme on tullut sujuvampaa. Sensitiiviset vanhemmat kasvattavat sensitiivisiä lapsia. Sensitiivisyydellä tarkoitamme kykyämme ymmärtää lapsen käyttäytymisen takana olevaa mielentilaa. Myötätuntoinen suhtautuminen toisen asemaan asettuminen helpottaa myös vuorovaikutusta että itse toimintaa.

This is nuts

Tekevän mieleni moodilla voin loogis-järkevänä ihmisenä yrittää ratkaista ongelmiani pääni puhki, josta seuraa vain huonompi olo. Hengittämällä pääsen kuitenkin kiinni olevan mieleni tilaan ja selviän uraäidin ja lapsiperheen arjesta huomattavasti helpommin.

Voi kuulostaa hassulta, että stressaavassa tilanteessa hengittelen ja hiljaa mielessäni juttelen mantelitumakkeelleni, mutta se toimii.  Ja se mikä toimii, sitä pitää tehdä lisää! Kerron sille, että sen ei tarvitse reagoida juuri nyt, kukaan ei ole kuolemassa, vaikka tilanne ei minua miellytäkään.

Sisäiselle oravalle sanon, että se voi jatkaa pähkinän syöntiään.  Tämä menetelmä, jota sisäiseksi puheeksikin kutsutaan, ohittaa aivojen automaatiot. Totta puhuakseni mieluummin kyllä makaisin tilanteiden sijaan auringossa palmun alla. But a mom’s gotta do what a mom’s gotta do.

Top secret! Nyt paljastetaan vanhemmuuden selviytymiskaava.

Tyyntä myrskyn edellä. Vain tämä on varmaa, koska elämä heittelee meille erilaisia tilanteita ikään kuin testatakseen meitä. Vanhemman on kuitenkin pystyttävä olemaan aikuinen, eikä taantua uhmaikäisen tasolle omassa käytöksessään. Helpommin sanottu kuin tehty.

Hengitä, pysähdy, hyväksy tilanne ja toimi sitten viisaasti valitsemallasi tavalla. Kyllä, me voimme valita!

Kun harjoitamme tietoisuustaitoja venytämme ikään kuin sitä tilaa, joka jää ärsykkeen ja reagointimme väliin.  Kaikki uhmaikäisten vanhemmat tietävät, että tämä on valtavasti vaadittu sellaiselta asialta kuin tahto. Vaaditaan pitkäjänteistä ja kärsivällistä harjoittamista, kuten huippu-urheilijoilta, kun treenaamme aivojemme uusia hermoratoja. Huippusuorituksessa tunnistamme ärsykkeen, tunnereaktiomme ja toimintayllykkeen ennen itse reagointia. Ja se on ruusukimpun ja suklaalevyn paikka, kun jo huomaat reagoivasi vanhan kaavan mukaan, mutta huomaat sen!

Urheilijan huippusuoritus on ihailtavaa katsottavaa kaikessa keveydessään ja vaivattomuudessaan. Tuon suorituksen takana on kuitenkin lukematon määrä treeniä ja työtunteja sekä jokainen kilpailun osanottaja on lähtenyt treenaamaan omalta lähtötasoltaan.

Mindfulness oikotie onneen?

Ei ole. Olemme typeryksiä vain luullessamme, että onnellisuuteemme olisi oikotie. Mikään  itsetutkiskelu ei estä meitä toimimasta käytännön tasolla ja puuttumasta epäkohtiin.  Se miten puutumme on ratkaiseva tekijä.  Silmiä ei saa eikä pidä sulkea ongelmilta, mutta suhtautumis- sekä reagointitapoja on erilaisia. Rakentavia ja ei niin rakentavia. Mikä parasta, jos voisimme johtaa muutosta ja tuoda esiin epäkohtia kaikessa viisaudessamme.

Mindfulness ei ehkä ole kaikkien juttu, mutta yhä useammalle se on keino lisätä itsetuntemustaan ja alkaa elää elämäänsä onnellisena tässä ja nyt. Uran ja perheen yhdistäminen ei ole mutkatonta, sillä usein ruuhkavuosina sitä tajuaa vasta kyseisen sanan todellisen merkityksen.

Pysähtymisen tarve on ajassamme ilmeinen. Kukaan ei luvannut sen olevan helppoa, mutta tässä ja nyt se on, sinun elämäsi ja kenties lastesi lapsuus. Mitä tapahtuisi, jos kokeilisit läsnäoloa?

 

Lue lisää ...

TERVETULOA NOSTEESEEN!

 

Halusit sitten tuoda esiin oman henkilökohtaisen potentiaalisi tai kehittää organisaatiosi menestystekijöitä, haluan onnitella sinua – olet tullut oikeaan paikkaan. Tästä alkaa noste!

Innovaatiot ja erilaiset uudet toimintamallit vaativat syntyäkseen oivaltamista ja luovaa ajattelua. Kysynkin sinulta –millaisessa tilassa tällaista toimintaa pääsee tapahtumaan? Koska sinä olet saanut parhaimmat ja villeimmät ideasi? Älykkäinkään ihminen ei kykene laajaan, uutta synnyttävään ja laadukkaaseen ajatteluun voidessaan huonosti. Stressaantuneena tai ärsykkeiden turruttamana aivosi eivät kykene toimimaan normaalisti tai joustavasti. Joustava mieli on myös oleellinen osatekijä ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta ja tätä jos mitä tarvitsemme, sillä mikään ei ole niin pysyvää ajassamme kuin muutos.

 

Maksimoi organisaatiosi työn arvo investoimalla aineettomaan pääomaan.

Oletko jo kuullut käsitteestä työhyvinvointipääoma? Käsitteen ovat lanseeranneet työhyvinvoinnin tutkijat ja asiantuntijat Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka, ja tästä kertoo myös heidän uusi teoksensa Työhyvinvointi (2016). He kirjoittavat, että menestyvissä organisaatiossa ymmärretään työhyvinvointipääoman merkitys työn arvon maksimoinnille. Se on strateginen resurssi, joka tulee valjastaa ja määritellä kunkin organisaation hyödynnettäväksi. Tällaisen pääoman hyödyntäminen ja ylläpitäminen on erittäin oleellinen tekijä pitkässä juoksussa kilpailukyvystä huolehdittaessa. Yhdeksi työkaluksi kirjassa nostetaan myös tietoisuustaidot. (Manka & Manka, 2016, 13-173.)

Työhyvinvointipääomaan satsaaminen kannattaa tutkimusten mukaan, sillä se vaikuttaa tuloksellisuuteen (työntekijöiden suoriutuminen ja asiakastyön laatu), työhyvinvointiin ja organisaatiokäyttäytymiseen (asenteet, työyhteisötaidot, terveys, työkyky), työurien jatkumiseen (työllistymisusko, urien piteneminen), muutosten läpiviemiseen ja yhteiskuntaan (syrjäytymisen väheneminen). Lisäksi on tutkittu, että investoimalla aineelliseen pääomaan voidaan vaikuttaa 10-50% organisaation tulokseen, kun taas aineettoman pääoman tehokkaalla käytöllä on uskottu olevan 50-90% vaikutus arvoon. (Manka & Manka 2016, 52-56.)

 

Länsimainen leadership-ajattelu ja itämaisen viisauden, mietiskelyn ja itsetutkiskelun perinne synnyttävät mitä rikkaimman dialogin.

Britailorilla on unelma paremmasta työelämästä, jossa ymmärretään, että yritysten kilpailukyvyn kehittäminen tapahtuu työntekijöiden hyvinvointiin panostamalla. Työyhteisötaidoilla luodaan edellytykset myös viisaalle ja läsnäolevalle johtajuudelle. Britailorissa ymmärretään ihmisen koko elinkaari ja nähdään, että jo kouluissa voidaan kylvää siemeniä tulevaisuuden tekijöille. Elinikäisenä oppijana uskon läpi elämän jatkuvaan henkilökohtaiseen kasvuun.

Mindfulness on luova ja varsin kiehtova itsensäkehittämismenetelmä, kun sille avaa ovensa. Sen sovellettavuus ja mahdollisuudet ovat uskomattoman laajat. Uskon ja tiedän, että aika tehdä asioita rohkeasti toisin on nyt. Tartu käteeni, hypätään yhdessä!

Rakas ystävä – kiitos kun luit ensimmäisen blogitekstini ja sen innoittamana alat investoida aineettomaan pääomaan, siitä huolehtimiseen ja sen edelleen kehittämiseen. Se on viisautta, jota tarvitaan älykkyyden lisäksi. Lisää nostetta on juuri sinulle luvassa.

 

Lue lisää ...
Tilaa tämä RSS-syöte