Menu

PENNI AJATUKSESTASI

Rakastuin viime viikolla jälleen kerran hokemaan huomaa mitä huomaat. Jos saisin pennin jokaisesta ajatuksestasi, olisin todennäköisesti vauras nainen. Tiedetään, että ihminen ajattelee päivässä keskimäärin 60-90 000 ajatusta ja useammat näistä ovat toistuvia, samoja. Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?

Ajatukset synnyttävät tunteita ja tunteet puolestaan vievät energiaa. Toki parhaimmillaan myös tuovat. Olenkin alkanut johtamaan kallisarvoista energiaani kiinnittämällä tietoisesti erityistä huomiota omiin ajatuksiini. Valitettavan salakavalia vain ovat nämä ajatuskierteet, jotka hyvin huomaamattaan vievät mukanaan päivän aikana jos jonkinlaisiin fiiliksiin.

                                                               Photo by Pavel Badrtdinov.

Huomattavaa on, että monet tähän vuoden aikaan liittyvät keskustelut alkavat säästä valittamisella. Aloitamme tapaamisemme vali-valilla ja toivomme tämän tiedostamattoman tunnelmamuotoilun sitten johtavan hyvään lopputulokseen. Tarkemmin ajatellen ei kovin fiksua, vaikka me suomalaiset tykkäämmekin keskustella säästä, jopa vaikka siinä ei olisi mitään keskusteltavaa.

Aivomme ovat luonnostaan suuntautuneet negatiivisesti (negativity bias) ja jos kiinnität tähän huomiota, voit huomata sen esimerkiksi ajatustesi laadussa. Vaaroihin ja uhkiin suuntautuminen on kuitenkin ajassamme täyttä voimavarojemme, energian ja resurssien hukkaan heittämistä. Ajatusten havainnoiminen, vahingollisista irtipäästäminen ja eteenpäin vievien ajatusten valitseminen näiden tilalle on taito, jota voi harjoitella.

                                                               Photo by Joseph Pearson.

Eräässä älykkäässä organisaatiossa oli kiinnitetty huomiota tunnelmaan, jolla palaverit aloitetaan. Tunnelman nostattamisella tapaamisten alussa on tutkitusti huomattu olevan positiivisia vaikutuksia ihmisten ajatteluun. Vaihtoehdoksi osallistujille annettiin kertoa joku oma viimeaikainen onnistuminen tai vitsi. Näin toimimalla he tuulettivat tunnelman kattoon samalla palaverien päättyessä toistuvasti parempiin lopputuloksiin!

Kun tulet tietoiseksi negatiivisista sinua ja energiaasi syövistä ajatuksista tai tunteista, paras keino on viedä huomio kehoon ja kehon tuntemuksiin. Tuolloin voit tulla tietoiseksi ylimääräisistä jännityksistä ja voit tehdä heti korjaavia liikkeitä lisätäksesi kehon rentoutta ja hyvää oloa, jolla on välitön vaikutus mielialaasi.

Tämän stepin jälkeen on hyvä tuoda oma huomio ajatuksista läsnäolevaan hetkeen ja huomata, ettei mitään pahaa tapahdu juuri nyt.  Ja todennäköisesti mielesi luomat uhkakuvat eivät koskaan toteudu tai jos toteutuvatkin, olet selvinnyt niistä aina aikaisemminkin. Vie katse ikkunasta kohti syksyn usvaista maisemaa ja lepää hetki läsnäolossa. Katso ja tiedä, että katsot. Sinun ei tarvitse nimetä, ymmärtää tai arvottaa katsomiasi asioita. Jatka sitten päivääsi virkistyneenä.

                                                              Photo by Alexandre Chambon.

Haluatko kuulla lisää vinkkejä palautumiseen työpäivän aikana? Mindfulness Akatemian Mindfulness Työssä –ohjelma on tutustumisen arvoinen kokonaisuus. Ota yhteyttä, kerron siitä sinulle mielelläni lisää.

Tekstin kirjoittaja Brita Salminen on hyvinvointimuotoilija, valmentaja ja mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor ja on hyvinvointimuotoilua toteuttavan KYLÄ Groupin jäsen sekä Sitomon kumppanivalmentaja. Britaa luonnehditaan toistuvasti iloiseksi, positiiviseksi ja aidoksi ihmiseksi. 

 

 

Lue lisää ...

TIEN RISTEYKSESSÄ, VALINTOJEN VIIDAKOSSA

Jokainen meistä painii jonkinlaisten ongelmien tai haasteiden kanssa. Juuri keskustelimme ystäväni kanssa kauhun tasapainosta, että aina on se jokin juttu. Sitä kai kutsutaan elämäksi, sanoin. Haastavat tilanteet koettelevat meitä ja ajoittain usko omaan tekemiseen saattaa horjua. Ihmisillä on aina eri mielipide, riippuen ihan keneltä kysyt. Kehen sinun siis tulee luottaa? Minkä tien valitset?


Uskon, että jokaiselle meistä on tarjolla on useita eri polkuja, mahdollisia elämän käännekohtia, joihin joko tartumme tai emme, mutta niillä on jokin merkitys tulevaisuutemme kannalta. Ketä sinä siis kuuntelet? Kuka tekee päätökset sinun tulevaisuudestasi?


Saatamme epätoivoisina hetkinä tehdä ratkaisuja, jotka ovat helpotus lyhyellä aikavälillä, mutta vievät meitä samalla kauemmas tavoitteestamme. Jos jäämme kuuntelemaan esimerkiksi puolisomme tai työkaverimme tahtoa ja ratkaisua ongelmaan voi olla, että ajaudumme kauemmas omista haaveistamme, intohimosta ja tarkoituksesta. Kun ihmiset ovat hyviä työssään, he yleensä tekevät jotain sellaista, josta he syttyvät, jolle he palavat!


Vaakakupissa onkin usein kysymys: onko se järkevää? Mikä kysymys tuokin on, kun on kyse menestyksen tavoittelusta? Ei, se ei todellakaan ole aina järkevää. Ihmiset tekevät tunnetusti päätöksiään hyvin tunneperäisesti, vaikka usein yrittävät näitä myös järjellä selitellä. Mihin sinä siis tarvitset muiden mielipidettä? Näkemysten viidakossa on helppo eksyä.



Kun pyrit kohti päämääriäsi varmista, että ne ovat omiasi. Pysähdy hetkeksi. Mikä on sinun tavoitteesi ja kuka päättää sinun tulevaisuudestasi?

Tekstin on kirjoittaja Brita Salminen on kahden upean lapsen äiti, mentaalivalmentaja ja mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor ja on hyvinvointimuotoilua toteuttavan KYLÄ Groupin jäsen sekä Sitomon kumppanivalmentaja. Britaa luonnehditaan toistuvasti iloiseksi, positiiviseksi ja aidoksi ihmiseksi. 

 

Lue lisää ...

TYÖELÄMÄN TRENDSETTERI VAI FAKTA FRIDA?

Mindfulness kiinnostaa yhä useampia yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Mediassa on myös nähty otsikoita, joiden kautta välittyy huoli siitä, ettei työelämän ongelmia ei ratkota vain hengittämällä vähän syvempään. Yhä useamman mielestä sanat mindfulness ja muoti kuuluvat samaan lauseeseen. Voisin helposti alkaa kutsumaan itseäni työelämän trendsetteriksi, mutta tiede osoittaa mindfulnessin lukuisat hyödyt tosiksi ja siksi joudun pitäytymään sen osoittamissa faktoissa, kun valmennan työyhteisöjä.

Neurotieteen läpimurrot ovat osoittaneet, että voimme itse vaikuttaa aivoihimme omalla toiminnallamme ja ajatuksillamme. Omaan ajatteluumme vaikuttaminen voi alkuun vaikuttaa helpohkolta tehtävältä. Valitettavasti tosielämä saattaa kuitenkin osoittautua erinomaista ideaa haastavammaksi.

Sen sijaan, että teemme hyvääkin tarkoittavia elämän mullistavia päätöksiä lujassa tahtotilassamme, meidän tulisi opetella hyväksyntää ja huomata lohdullisesti asioiden ohimenevä luonne. Aivan samoin, kun luet tätä tekstiä, jonka sanat alkavat ja päättyvät tai kuulet ympäristöstäsi ääniä, jotka tulevat ja menevät, häviävät myös ikävät ajatukset ja tunteet aikanaan, ellemme itse heitä lisää bensaa liekkeihin. Hyväksyvällä asenteella lisäämme jo hyvinvointiamme merkittävästi.

 


Ihana minä, loistava sinä

 

Työelämässä pääsemme kohtaamaan erilaisia ihmisiä, jotka varmasti herättävät meissä myös erilaisia tunteita. Kun sammakko on suusta loikannut, voit toki sitten jälkikäteen lehmän lailla märehtiä sanottua ja tehtyä loputtomiin, mutta vaihtoehtojakin on. Egokisailun sijaan viisautta on joskus jättää tietoisesti reagoimatta palaverissa nousseeseen itseä ärsyttävään epäkohtaan. Asian voi ottaa uudelleen esille, kun taas kykenet rakentavaan vuorovaikutukseen hyvää lopputulosta edistävässä tunnetilassasi. Tämä edellyttää kykyä tunnistaa omat tunteensa, jotta muutos omassa toiminnassa on edes mahdollinen.

Se, että hyväksyy oman Monday bluessinsa melankoliset sävelet, tunnistaa sen tuottamat ajatukset ja vaikutukset siihen, johon vallitseva mielentilamme huomiomme suuntaa, on jo itsessään mahtava osoitus loistavasta itsetuntemuksesta. Ja kun alakulossaan vielä ymmärtää laittaa käteen myötätuntoiset silkkihansikkaat ja osoittaa itseään kohtaan armollisuutta sekä lempeyttä ikuisen orjapiiskurin sijaan, ollaan jo mestaritasolla.

Itsensä kuunteleminen on tärkeää, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää työelämässä on toisten kuunteleminen. Usein valmistelemme jo omaa vastaustamme päässämme, kun toinen ei ole päässyt edes lauseensa loppuun. Tällöin kuulemme sen, minkä luulemme kuulevamme sen sijaan, että keskittyisimme aidosti olemaan läsnä toiselle ja hänen asialleen.  Virheelliset tulkinnat vähenevät ja kyky asettua toisen asemaan lisääntyy, kun vain hiljennät tahtia, pysähdyt ja aidosti kuuntelet.

Meditoinnista innovaatioihin ja ekologiseen tehokkuuteen

 

Parasympaattisen hermoston aktivoiminen on vastatoiminto aivojen taistele ja pakene automaatiolle. Se myös vakauttaa kehomme toimintaa. Suuntaamalla tietoinen huomiomme kehon tuntemuksiin rauhoittaa mielen ja aktivoi aivosaaren. Rennommassa kehossa ja rauhallisessa mielessä asiat näyttäytyvät selkeämpinä, objektiivisempina ja tilaa mahdollistuu uusille oivalluksille sekä uuden oppimiselle.

Meditoinnin marginalisointi vain tietyn tyyppisten ihmisten hyödynnettäväksi olisi koko kansakuntamme tappio. Meditaatiota harrastaneet ihmiset ovat tieteellisesti todistetusti luovempia, kekseliäämpiä ja ketterämpiä ongelmanratkaisijoita sekä hyvän itsetuntemuksensa puolesta omaavat paremmat vuorovaikutustaidot ja voivat kokonaisvaltaisesti paremmin.

Tietoista läsnäoloa voit harjoittaa kaikkialla ilman mitään mystiikkaa tai muoti-ilmiötä. Oma suosikkini on kaupan kassajono, jossa maksaessani ostokseni kiitän kassalla myös itseäni. Päivittäin pausetan itseäni kehon tuntemusten äärelle erilaisten arkisten toimintojen lomassa. Annetaan siis kaikkien kukkien kukkia ja tehdään mindfulnessista yhtä yleistä suomalaisilla työpaikoilla kuin kahvitauoista työpaikan kanttiinissa. Mitä läsnäolo voisi mahdollistaa sinulle tänään?

PS. Tätä Fakta Fridaa verrattiin menneenä kuukautena Frida Kahloon. Uskon, että vertaus oli täysin ulkonäköperusteinen, sillä pyrin pitämään huolta kehoni ja mieleni terveydestä, vaikka eräänlainen artisti olen kai minäkin ;)

 



Tekstin on kirjoittanut Brita Salminen, ruuhkavuosiaan ja unelmaansa todeksi elävä työelämän kehittäjä sekä mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor sekä toimii Sitomon yhteistyökumppanivalmentajana.

Lue lisää ...

TEHOTON ONNELLINEN PYSY KURISSA

Aivan liian pitkään kulttuurissamme on vallalla ollut käsitys, että työn tekeminen ei voi olla kivaa tai silloin se ei ole työtä ollenkaan. Osallistuin kuluneen viikon aikana talouskoulutukseen, jossa alan tunnustettu ja pitkän uran tehnyt konsultti koki tarpeekseen kertoa, että hän on tehnyt myös ihan niitä oikeita töitä. Monet kun eivät laske hänen 30-vuotta kestänyttä kouluttajan uraansa tällaiseksi. Viaksi luetaan kuulemma työskentely kotitoimistosta käsin ja hänen intohimoinen asenteensa.

Onnellinen ihminen – hänkään ei voi olla hyvä työntekijä, sillä hän on vallitsevaan olotilaansa nähden liian tyytyväinen ja todennäköisesti täten laiska.  Onko sinua suoranaisesti varoiteltu olemasta liian tyytyväinen työpanokseesi? Auktoriteettia on sinun luterilainen myös kunnioitettava, sillä et sinä muuten kuriton työntekijä pysy ruodussa. Kuulostaako liiankin tutulta?

Systeeminen organisaatioajattelu mahdollistaa superaivot

Luin kuluneen viikon aikana Vesa Purokurun blogin suhteiden johtamisesta, jolla hän tarkoittaa mm. yhteisen tiedon muodostuksen johtamista. Suhteiden johtamisen, jota Purokuru povaa meille valmentavan johtamisen jälkeen, edellyttää uutta osaamista esimiehiltä ja johtajilta. Systeemisessä organisaatioajattelussa päästetään irti hierarkkisesta, suunnittelun ja kontrollin illuusiosta sekä valjastetaan käyttöön kaikkien aivot.  

Kyllä, olen täysin samaa mieltä siitä, että vihdoin organisaatioissa tulisi antaa lupa kaikille ajatella. Edellinen lausehan kuulostaa täysin kornilta, mutta valitettavasti se ei sitä todellisuudessa ole. Uudet toimintamallit, vaativat myös suurta investointia itsensä johtamis-, vuorovaikutus- ja alaistaitoihin. Kehittyminen on muutosta. Muutosta vaaditaan kehittymiseen. Mindfulnessin avulla voidaan opetella uudenlaisia asennoitumis- ja suhtautumistapoja, joiden avulla muutos organisaatiossa ei enää kuulosta kirosanalta.

Onnellinen työntekijä on tuotteliaampi kuin nurkkaan ajettu nisäkäs

Luovuusguru Saku Tuominen kirjoitti viisi vuotta sitten, kuinka käyttäydymme työpaikalla kuin lapset hakien esimiehen hyväksyntää ahkeruudellemme ja kiltteydellemme. Tuominen oli jo tuolloin huolissaan siitä, kuinka emme keskity kunnolla mihinkään ja kuinka suurimmat ongelmat itsensä johtamisessa ovat omien korvien välissä. Samassa tekstissä hän otti kantaa myös työuupumiseen ja esitti, että uupumisen lähteenä ovat epämääräiset tehtävät ja kokemus siitä, että emme saa mitään aikaiseksi.

Väitän, että edelliset ongelmat ovat ratkaistavissa tietoisuustaitojen avulla. Harwardin yliopistossa (Killingsworth & Gilbert 2010) tehtiin matkapuhelinsovelluksella tutkimus, jossa kerättiin (n=2250) yli 250 000 havaintoa ajatuksista, tunteista ja toiminnasta. Tutkimuksen tulos oli, että mieli vaeltaa muualla kuin tässä hetkessä jopa 47% ajastamme. Onnellisimmillaan tutkimukseen osallistuneet olivat, kun he olivat läsnä hetkessä. Sillä, mitä he olivat kulloinkin tekemässä, ei niinkään ollut merkitystä.

Vaeltava mieli työpaikalla on onneton mieli. Miettikääpä, millainen vaikutus hyvällä keskittymiskyvyllä, hetkeen pysähtymisellä ja yksinkertaisella huomaamisella työtehtävien etenemisestä tai valmistumisesta sekä itsemyötätunnosta epäonnistumisen hetkellä olisi työhyvinvoinnin kannalta. Ei nyt enää viitsitä kehuskella sillä multitaskauksella, kun se on yhtä hevon kukkua. Väitän, että onnellinen työntekijä on organisaatioilleen arvokkaampi ja tuotteliaampi kuin se nurkkaan ahdistettu nisäkäs.

Ei muuten vituta

Lähiaikoina vierailin työn merkeissä Vincitillä, jossa minulle esiteltiin heillä käytössä olevaa ”maanantaisin ei saa vituttaa mennä töihin”-henkilöstöjohtamisen strategiaa. Lisäksi koko organisaatio henki sallivuutta ja luovuutta ilmapiiriltään. HR puolella tiimi pitää huolta, että  työkaveri ei ota konetta kotiin heppoisista syistä. Mahtavaa, kunnes ajauduin keskusteluun, jossa todettiin taas se ikuinen ”toimii varmaan siellä, mutta ei meillä tai kaikilla aloilla” ajatteluun. 

Miksi ei toimisi? Kuka niin sanoo? Mitä tapahtuisi jos…? Minkä pitäisi muuttua, jotta…?  Ja ennen kaikkea - miksi pitäisi vituttaa? Ja hei – joskus sekin on ihan ok ja tämänkin tunteen voi toivottaa hyväksyvästi tervetulleeksi sitä torjumatta, vaikka ei se mukavalta tunnu. That’s all fine.

 

 

 

 

 

Lue lisää ...
Tilaa tämä RSS-syöte