Menu

SILMÄSTÄ SILMÄÄN

Parin kuukauden päästä alkaa päivä taas pitenemään, oli erään ystäväni isä lohdullisesti tokaissut. Juuri nyt on ulkona sysimustaa, märkä asfaltti imee vähäisenkin valon tai ylipäätään sen näkemisestä voi piirtää rastin seinään. Ne onnelliset, joilla siihen on mahdollisuus, lähtevät etelään etsimään kadotettua valopalloa. Ei ole mikään ihme, että monen mieli mustenee, ainakin hetkittäin, kaiken muun mukana.

                                                               Photo by: Rhendi Rukhama

Värien katoaminen elämästä on aina kivuliasta ja avun hankkiminen itsensä kuntoon saattamiseksi ei ole ollenkaan huonommuuden, vaan suoranaisen itsensä arvostamisen ja rakkauden osoitus itsesi lisäksi kaikkia lähimmäisiäsi kohtaan. Jos et ole itse kunnossa, et voi antaa parasta ympärillesikään. Väsyminen ja uupuminen, se tapahtuu liian salakavalasti. Voi kun se edes ilmoittaisi itsestään äänekkäästi jo matkan päästä kellot kilkattaen!

Itsestä huolehtiminen. Helpommin sanottu kuin tehty, eikö vain? Miksi liian usein ensimmäisten stressi- ja väsymysoireiden ilmaannuttua sitä usein sortuu tinkimään omaa hyvinvointiaan tukevista asioista, kuten terveellisestä ravinnosta ja riittävästä liikunnasta? Toki aivoton töllön toljottaminen on toisinaan ihanaa ja tarpeellista, kunhan se ei kestä tuntikausia ja sohva-aika ei valtaa kaikkea vapaa-aikaasi.

                                                               Photo by: Kate Williams

Virittäydy kehokanavalle

Aina parhaan ei tarvitse olla timanttia, ihan ok riittää toisinaan, itse asiassa useimmiten. Kukaan muu ei vaadi sinulta niin paljon kuin sinä itse. Sorrutko toistuvasti asettamaan itsellesi liian kovia vaatimuksia ja ankaria aikatauluja? Huomaatko, kuinka sätit itseäsi ja mollaat mokailuistasi? Ei se mitään, niin me kaikki. Tärkeintä on tiedostaa, että ajatukset ovat vain ajatuksia ja ne eivät useimminkaan objektiivinen totuus vallitsevasta asioiden tilasta.

Mieli, tuo tahditon tarinaseppo ei käskystä hiljene. Tuolloin kannattaa virittäytyä kehokanavalle, suunnata huomio kehon tuntemuksiin ja juurruttaa itsensä vallitsevaan hetkeen, tai jos vaihtoehtoisesti hyvältä tuntuu, heittää vaikka lenkkitossut jalkaan, köpötellä korttelin ympäri ja hölkytellä hiljalleen huolet huomisen puolelle. Itse asiassa mikä tahansa liike, kehollinen toiminta ja tähän huomion suuntaaminen auttaa pahimman yli.

Kehon rentoutuessa myös mieli rentoutuu ja tämän jälkeen on helpompi heläyttää sisäiselle kriitikollesi hempeä hymähdys. Joskus voi olla tarpeen muistuttaa itseään siitä, että vaikka pahin mahdollinen toteutuisikin, olet selvinnyt hankalista tilanteista aiemminkin ja selviät jatkossakin. Kaikesta ei myöskään tarvitse selviytyä yksin. Keneltä voisit pyytää apua? Kuka voisi auttaa sinua? Ihmiset ojentavat auttavan kätensä yleensä erittäin mielellään, joten älä turhia arkaile.

                                                               Photo by: Bruno Nascimento

Kärsimyksestä hyväksyntään

Joskus vain hetkestä seuraavaan hetkeen selviäminen on se, mikä on riittävästi. Vaikeuksien kohtaaminen helpottuu, kun uskaltaa avautua myös epämiellyttäville kokemuksille ja suuntautua fyysistä tai emotionaalista kipua kohti äärimmäisen lempeällä ja tuomitsemattomalla asenteella, niin pelottavalta tai jopa epäluonnolliselta kuin se kuulostaakaan. Jos oikein hirvittää, voi aluksi voi kokeilla aivan lyhyttä sneak peak -hetkeä. On tutkittu, että itse asiassa asioiden pois työntäminen, välttely tai vastustaminen vain lisäävät tuskaa.

Merkityksen annot eri tapahtumille ovat tärkeämpiä kuin usein ymmärrämmekään ja uhattuna haitalliset uskomukset ohjaavat toimintaamme. Itse asiassa kipua ei ole olemassa, elleivät aivomme ole tulkinneet kokemusta uhkaavaksi. Luulin kuolevani, mutta jäinkin henkiin –toteamus kuvaakin tätä edellä mainittua asiaa erittäin hyvin. Mitä jos ottaisit askeleen taaksepäin ja hyväksyisit kaiken juuri sellaisenaan kuin se nyt on? Näin ei tarvitse olla tulevaisuudessa, mutta miltä tuntuisi antaa kaikkien asioiden olla niin kuin ne ovat tällä hetkellä? Entä jos valitsisitkin merkityksenannon tapahtumalle tietoisesti?

                                                               Photo by: Ian Schneider

Joku viisas on joskus sanonut, että kun vain vielä hengitämme, olemme ja kaikki on todennäköisesti vielä ihan ok, vaikka tilanne ei meitä miellyttäisi tai emme siitä edes pitäisi. Joskus on hyvä heiluttaa valkoista lippua ja tulla esiin taisteluasemista. Just breath. Päivä se on huomennakin. Sytytetään kynttilät pimeyttä vastaan ja tuodaan valoa lempeästi pimeyteen. Peace and love.

 

Tekstin kirjoittaja Brita Salminen on hyvinvointimuotoilija, valmentaja ja mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor ja on hyvinvointimuotoilua toteuttavan KYLÄ Groupin jäsen sekä Sitomon kumppanivalmentaja. Britaa luonnehditaan toistuvasti iloiseksi, positiiviseksi ja aidoksi ihmiseksi. 

 

Lue lisää ...

OLEMISEN VAIKEUS JA KAUNEUS

”Aion vain olla”, huokaisi eräs tuttavani aivan kuin viimeisillä voimillaan, kun tiedustelin hänen lähestyvistä lomasuunnitelmistaan. Ennen lomia useimmat meistä kärsivät tyhjän pöydän syndroomasta. Maailmaa tehdään valmiiksi, jotta sen jälkeen voidaan hyvillä mielin jäädä lomalle. Mutta kuinka moni lopulta sitten todella toteuttaa tuota uhkaustaan vain olla. Uskallan väittää, että todella harva meistä.


Olen yhä useammin saanut itseni kiinni asioista ja lausahduksista, joiden syvempi ymmärrys on ollut minulta kadoksissa. Voi sitä fiilistä, kun lamppu syttyy – tätä sillä todella tarkoitetaan! Olemisen kanssa on hieman samoin.

 

 

Läsnäololla olemisen tilaan

 ”Olla vaan” kuulostaa monesta varmasti todella helposti suoritettavalta asialta, sen kun heittäytyy sohvalle pötkölleen. Käytännössä kyllä, mutta mitä tapahtuu hetken päästä? Jos et ummista silmiäsi, vaan pidät ne auki ja alat katsella ympärillesi, jokin asia tai esine ehkä muistuttaa sinua jostain tekemättömästä tehtävästä, ehkä jopa syyttävään sävyyn. Tai ummistat silmäsi ja uppoudut ajatuksiisi, muistelemaan jotain mennyttä tapahtumaa tai jokin mielikuva kaappaa sinut aikamatkalle. Kenties siinä ollessasi saat idean ja alat suunnittelemaan sitä. Ja itse asiassa tuolloin et enää vain ole, vaan ajattelet, muistelet tai suunnittelet.

Kaikki edellä mainittu käy ikään kuin huomaamatta ja salakavalasti. Moni voisi väittää, että kuitenkin vain oli, sen kummempia miettimättä, mutta itse asiassa tuollaisessa olemisessa mielemme on jatkuvassa tekemisen tilassa, joka ei ole rentouttavaa tai palauttavaa. Rentoutumisen sijaan ajatustesi laadusta riippuen voit jopa ahdistua niin, että lopulta et enää kestä maata sohvalla pötkölläsi, vaan sinun on sännättävä tekemään jotakin.

 


Edellä kuvatussa piileekin koko olemisen paradoksaalisuus. Samaan aikaan oleminen on maailman vaikein, helpoin, yksinkertaisin ja kaunein asia, jonka voit itsellesi opettaa. Jotta voit todella olla, täytyy sinun olla läsnä kyseiselle hetkelle. Tuossa olemisen tilassa aika katoaa ja on vain tämä hetki ja sen jälkeen tuleva seuraava tämä hetki. Voi olla, että kokeillessasi tätä huomaat asian haastavuuden, mutta voit lohduttautua, että läsnäolon harjoittamiseen kuuluu salliva, lempeä ja ystävällinen asenne. Aina, kun huomaat aikamatkailevasi menneessä tai kuvitellussa tulevassa, voit onnitella itseäsi, sillä juuri silloin olet palannut takaisin tähän hetkeen ja läsnäolon tilaan.

 

Aloita nyt

Läsnäolon harjoittamiseen ei tarvita muuta, kuin halu kokea kaikki suoraan ja sellaisenaan sekä kiinnostunut ja kunnioittava asenne itseäsi ja ympäristöäsi kohtaan. Voit tästä hetkestä eteenpäin alkaa lisäämään läsnäoloa ja olemisen tilaa elämässäsi. Olla vain. Antautua kokemaan kaikki ilman ajattelua tai analysointia. Haistaa, maistaa, nähdä, kuulla ja tuntea. Ja ennen kuin huomaatkaan, asiat näyttäytyvät uudessa valossa. Ikään kuin se sama pihasi puu olisi saanut värit, todelliset värit ja liikkeen, joita et ollut aikaisemmin huomannut. Ja tuossa pihasi puun yksityiskohtia tarkkaan katsellessasi tipahdat olemisen tilaan, jossa aika menettää merkityksensä ja jossa voit kokea olemisen syvemmän merkityksen.  

Loma ei ole olemisen parasta aikaa, vaan koko elämä.

Olemisen tilaa voit kanssani tulla kokemaan Hyvän olon retriitille 4.-6.8. idylliseen Villa Hideouttiin. Katso lisää tästä.

 

 

Tekstin on kirjoittanut Brita Salminen, kahden upean lapsen äiti, mentaalivalmentaja ja mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor, on vastaperustetun KYLÄ Group osk:in jäsen sekä Sitomon kumppanivalmentaja. Britaa luonnehditaan toistuvasti iloiseksi, positiiviseksi ja aidoksi ihmiseksi. 

Lue lisää ...

AIVOIN S8 NEUROPÄIVITYS NYT SAATAVILLASI

Aivomme valikoivat huomiomme suuntaa jatkuvasti, mutta ne eivät aina valitse oikein. Haluaisitko sinäkin työskennellä oikeiden asioiden parissa keskittyneemmin, luovemmin, rennosti onnistuen ja voida paremmin? Ympäristösi, asiakkaasi ja kollegasi huomaavat läsnäolosi voiman ja tulet huomaamaan vaikutukset, kun vain annat sille mahdollisuuden!

Olen kuullut lukemattomia kertoja ihmisiltä, kuinka heidän ajatuksensa harhailevat muualla kuin siinä mitä he kulloinkin ovat tekemässä. Tiedäthän tuon tunteen, kun haluaisit vilkaista älypuhelintasi tai sännätä jonkun muun mielenkiintoisen asian perään tai kun huomaat, että jokin ajatusketju on kuljettanut sinut kauas pois? Minä tiedän.

Haastavat tilanteet, vaatimukset ja stressi saavat aikaan sen, että menetämme yhteyden itseemme ja siihen mikä kulloinkin on tärkeintä. Kiire ja paine tuntuvat kehossamme. Sorrumme tilanteisiin nähden ylireagoimaan kehollamme ja mielellämme. Loistava kapasiteettimme on vaarassa valua hukkaan! No way Jose, peli ei ole ollenkaan vielä menetetty!

Aivoin S8 neuropäivitys on nyt ladattavissasi

Oletko tullut ajatelleeksi, että operoit päivittäin laitteella, joka ei vastaa tämän päivän vaatimuksia. Ensimmäinen matkapuhelimeni Ringo oli sekin edistyksellinen versio. Nykyinen laitteesi on nimittäin varustettu sellaisilla ohjelmilla, että voit kirjoittaa viestin seinään luolamieskaverillesi ja jäädä odottamaan. Ei ihme, että olet ajoittain pulassa noin 60 000 ajatuksesi kanssa päivittäin!

Hyviä uutisia! Aivoin S8 neuropäivitys on nyt saatavillasi! Lataaminen tapahtuu asettamalla itsesi mindfulness-asentoon. Kaikki tämä toimii tieteellisesti todistetusti, helposti ja vaivattomasti! Tämän jälkeen käytössäsi on tämän päivän versio, kunhan vain muistat ladata sitä riittävän usein. Lataathan sinä kännykkääsikin, miksi et huoltaisi yhtä tärkeintä voimavaraasi, mieltäsi.

Mindfulness-harjoitus mahdollistaa hetkellisen todellisen vapauden kokemuksen. Kun mieli rauhoittuu, siirtyy huomio kehoon ja sen tuntemuksiin. Sinun täytyy tulla ensin tietoiseksi kehosi kantamista turhista jännityksistä ja mieltä kuormittavista tekijöistä, jotta voit päästää niistä irti. Huomion tietoinen suuntaaminen kehon tuntemuksiin aktivoi insulan eli aivosaaren, joka on tiiviissä yhteydessä tunteisiin ja empatian kokemukseen.


Saisiko olla uusia näkökulmia?

Kuljet luultavasti samaa reittiä toimistollesi joka aamu. Autopilottiohjauksesi vie sinut perille. Mitä kaikkea hienoa saatat ohittaakaan tutun matkasi varrella. Suojatietään ylittävän lapsen iloisen heilautuksen ja hymyn? Vastareaktiosi tähän eleeseen? Upean maiseman, johon vain olet tottunut? Aivan samoin voi käydä työssäsi! Mikä muuttuisi, jos tänään katsoisit asioita tuoreeltaan, aivan kuin näkisit ne ensimmäistä kertaa? Mitä huomaisit? Mistä tulisit tietoiseksi?

Valitettavan monet meistä elävät elämäänsä sivustakatsojina. Ajatukset vievät mennessään menneeseen tai tulevaan. Kaikki tuo on pois tästä hetkestä. Siitä ainoasta hetkestä, jolloin voimme vaikuttaa asioiden kulkuun. Elokuva pyörii ja päättyy aikanaan. Miten tämä kaikki livahti ohi kuin huomaamattamme? Vai odotimmeko oikeaa hetkeä, joka ei koskaan tullut? Liian harva ymmärtää, että tämän parempaa hetkeä ei tule.

Toisaalta asioiden ohimenevä luonne on myös lohdullista. Jos joskus olit surullinen tai vihainen, et välttämättä enää ole. Samoin käy myös tunteiden, joiden kanssa haluisimme viipyillä pidempäänkin. Kaikkia tunnetiloja kuitenkin tarvitaan, sillä ne viestivät meille jostakin tärkeästä.

Mindfulness auttaa sinua tulemaan tähän hetkeen ja hyväksymään tilanteet niin, että osaat toimia viisaasti haastavissakin tilanteissa. Miten on asioiden laita sinun työyhteisössäsi? Kiinnostuitko? Autan mielelläni.

Katso lyhyt esittelyvideoni mindfulnessista tästä

Tekstin on kirjoittanut Brita Salminen, ruuhkavuosiaan ja unelmaansa todeksi elävä työelämän kehittäjä sekä mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor sekä toimii Sitomon yhteistyökumppanivalmentajana.

Lue lisää ...

KEN ONNEN OIVALTAA, SILLÄ ONNI ON

 

Kun osa meistä vielä nauttii viimeisistä lomapäivistään, on toisilla arki vahvasti palannut osaksi elämää juhlapyhien jälkeen. On palavereita, tapaamisia, aikatauluja ja deadlineja. Siirtymisiä, mahdollisesti omia tai lasten harrastuksia ja kalenterien yhteensovittamista. Elämä voi hetkittäin tuntua yhdeltä hengästyttävältä juoksukilpailulta.

Eilen Aamulehdessä oli mielenkiintoinen kirjoitus, jossa haastateltiin stressiä tutkinutta Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen professoria Mika Pantzaria, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Jukka Kärkkäistä ja psykologian emeritusprofessori, onnellisuustutkija Markku Ojasta stressistä ja onnellisuudesta. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että stressi kuuluu osaksi elämää ja stressitön elämä olisi suorastaan kamalaa.

Mahtavaa stressiä

Mika Pantzar muistuttaakin, että silloinkin kun innostumme koemme stressiä. Samaa aihetta Lujasti lempeä blogissaan pyörittelee Maaret Kallio, joka ei stressireaktiossaan pakene paikalta jännittävän puhekeikan edessä, vaan nousee yhä uudelleen lavalle kerryttäen upeita esiintymiskokemuksia itselleen.

Miksi sitten haluaisimme vältellä stressiä ja elää stressittömämmin?

Koska se ei tunnu mukavalta, eihän? On aivan luonnollista olla haluamatta tuntea epämiellyttäviä tunteita ja tuntemuksia sekä täten vältellä niiden kokemista.

Pantzarin mukaan ongelman ydin onkin nimenomaan stressistä palautuminen. Palautumiskeinoja on hyvä olla hallussa monenlaisia ja näitä on hyvä ujuttaa työpäivien sisään happihyppelyn, kahvitauon ja esimerkiksi mindfulnessin keinoin.

Voiko ihminen olla stressittömämpi ja onnellisempi?

Uskallan väittää, että voi, eikä se usealle meistä ole edes kovin monimutkaista. Pohdi, koska viimeksi olit tekemättä yhtään mitään? Tarkoitan todella ei mitään. Et katsonut televisiota, kutonut, kirjoittanut, lukenut, syönyt tai urheillut. Deadlinejen ja tapaamisten merkkaamisen lisäksi ehdotan, että tänä vuonna varaat kalenteriisi tätä ”ei mitään” aikaa.

Mieli on yksi tärkeimpiä voimavarojamme, mutta minkä vuoksi yhä aliarvioimme sen huoltamista? Pieni hiljentymishetki päivässä purkaa kertyneen stressikuormasi samantien ja tämän jälkeen voit jatkaa päivääsi entistä eheämpänä, suoriutuen tehtävistäsi jopa nopeammin ja luovemmin.

Hetkittäinen epämukavuuden sietäminen ja avautuminen kaikenlaisille tunteille ja kehon tuntemuksille sekä näiden vastaanottaminen hyväksyvällä lempeällä asenteella on pysyvä avain onnellisuuteen ja sisäiseen rauhaan itsensä kanssa. Kun esimerkiksi stressi, ilo, turhautuminen ja alakulo ovat vain tuntemuksia, jotka tulevat ja menevät, eikä niitä määritellä henkilökohtaisiksi ominaisuuksiksemme, mahdollistuu myös pysyvämpi onnellisuuden ja hyvinvoinnin kokeminen.

Onnen tunne, sekin tulee ja menee, mutta onnellisuus, kun sen oikein oivaltaa, se pysyy.

Kiinnostuitko aiheesta? Tammikuussa alkavalla IHANA MINÄ -kurssillani voit oivaltaa monia oleellisesti hyvinvointiisi ja onnellisuuteesi liittyviä asioita. Ilmoittaudu tästä

Tekstin on kirjoittanut Brita Salminen, ruuhkavuosiaan ja unelmaansa todeksi elävä työelämän kehittäjä sekä mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor sekä toimii Sitomon yhteistyökumppanivalmentajana.

 

Lue lisää ...

UNELMILLE SIIVET

Uusi vuosi tuo tullessaan mahdollisuuden. Kerran vuodessa annamme itsellemme oikein luvan kanssa mahdollisuuden haaveilla paremmasta elämästä ja ihanteellisesta itsestämme. Teemme päätöksiä, lupauksia ja petymme, kun emme saa niitä maaliin.

Onko haaveilu siis ajanhukkaa, turhaa haihattelua, jolloin kuuseen kurkottaminen on jo itsessään katajaan kapsahtamista? Jos näin on, miksi toiset sitten tuntuvat saavan elämässään kaiken mitä he tavoittelevat?

Uskalla unelmoida

Esitin taannoin kysymyksen eräälle tuttavalleni: Jos hänellä olisi taikasauva, minkälaista hänen elämänsä olisi? Hän ei heti osannut vastata. Se oli kuulemma vaikein kysymys, joka hänelle oli koskaan esitetty. 

Useimmat meistä on kasvatettu ulos haaveilusta ja valitettavan usein lähdemme toppuuttelemaan sen sijaan, että lähtisimme heittämään lisää bensaa liekkeihin. Kateus, tuo suomalaisten perisynti on luultavasti osasyyllinen, mutta ymmärtäessämme, että tätä hunajaa riittää kaikille voimme muuttaa toimintaamme. Muuttaa omaa ja läheistemme elämää.

Ajatusten voimalla

Oletko sinäkin aikaisemmin kuullut lausahduksia ”olet sitä, mitä ajattelet” tai ”think big” pohtimatta kuitenkaan todella mistä näissä on kyse?

Oman arvon tunteemme on suorassa yhteydessä siihen, mistä annamme itsellemme luvan haaveilla. Uskomuksemme ovat suorassa yhteydessä siihen, minkä uskomme meidän olevan mahdollista saavuttaa.

Nämä tiedostamattomat uskomukset määrittelevät uskomattoman paljon toimintaamme ja siksi niistä on hyvä tulla tietoiseksi. Jos ei usko olevansa sen arvoinen, että voi ajaa upealla uudenkarhealla autolla tai koe olevansa oikeutettu hemmotteluun kauneushoitolassa, ei myöskään todennäköisesti tule näin tekemään.

Miltä tuntuisi antaa itselleen lupa haaveilla myös niistä asioista, jotka ovat tähän saakka tuntuneet luvattomilta?

Motivaatiolla maaliin

Haaveilu on tärkeää, sillä se auttaa meitä näkemään ison kuvan, mutta mikäli jäämme vain onnellisten tähtien alle odottelemaan haaveidemme toteutumista erehdymme pahemman kerran. Täytyy siis panna toimeksi ja tähän tarvitaan muutakin kuin taikasauva.

Motivoidumme erilaisista asioista. Esimerkiksi rahaan ja vaurauteen liitetään usein tietynlaiset tavoittelemisen arvoiset symbolit, tittelit ja status. Mikäli nämä eivät motivoi sinua, et myöskään vaurastu. Vauraus ei tule olemaan pysyvää, ellet ole valmis vastaanottamaan sitä. Yhdessä tapauksessa rahan ja vaurastumisen motivaation lähteeksi löytyi oman näköinen asunto  ja mahdollisuus matkustella. Kysy siis itseltäsi, mikä sinua motivoi?

Miksi sitten uuden vuoden lupaukset harvemmin pitävät? Ison kuvan luoma motivaatio ei kannattele sinua pysyvästi. Se mikä sinua motivoi tänään, ei välttämättä tee niin huomenna. Mikäli todella haluat saavuttaa tavoitteesi, kysy siis itseltäsi, mikä sinua motivoi tänään? Mistä inspiroidut juuri nyt? Mikä on seuraava konkreettinen askeleesi, jonka ottaminen vie sinut lähemmäksi unelmaasi?

Mieletön mieli

Kun opimme sallimaan meille mahdottomiltakin tuntuvat haaveet, päästämme ne ajatuksiimme ja pidämme ne siellä kirkastaen säännöllisesti motivaatiomme lähdettä, alkavat unelmamme toteutua juuri sopivalla tavalla juuri sopivaan aikaan.

Minkälaisesta ensi vuodesta sinä haaveilet? Näitä ja muita itsetuntemukseen liittyviä asioita työstämme Ihana minä –kursseillani tammikuussa Akaassa ja Tampereella. Ilmoittaudu mukaan ja tee itse unelmistasi totta.

 

Tekstin on kirjoittanut Brita Salminen, ruuhkavuosiaan ja unelmaansa todeksi elävä työelämän kehittäjä sekä mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor sekä toimii Sitomon yhteistyökumppanivalmentajana.

Lue lisää ...

JOULUNA PERILLÄ

Postiluukusta tulvii erilaisia lehtiä, jotka juhlistavat hehkuvia koteja trendikkäissä pastelliväreissä. Sitä, kuinka joulusta loihditaan juhlista kaunein ja vielä, kuinka se vietetään lihomatta.

Kaikki tämä on aivan ihanaa, jos siitä tykkää. Joulusta terävimmän kärjen taas vie, jos tahtomattaan alkaa uskoa, että oman kodin pitäisi näyttää joltakin tietyltä tai taivaallisia herkkuja syödessään pohtii, kuinka kuluttaa ylimääräiset joulukalorit.

Kello löi jo viisi, lapset herätkää!

Jos jouluvalmistelu lipsahtaa suorittamisen puolelle, katoaa siitä helposti ilo. Ilottomuuskin on tunne siinä missä muutkin tunteet, ja kun sen antaa vain olla, menee sekin ohi omia aikojaan. Kuulostaa helpommalta kuin onkaan, sillä useimmat meistä luonnollisesti joko taistelevat, väistelevät tai pakenevat epämiellyttäviä tunteita viimeiseen saakka.

Pakenemisen ja väistelyn sijaan voi kokeilla kääntymistä kohti. Kun tunteen tunnistaa, nimeää ja vain seuraa sen kulkua, se ikään kuin menettää otteensa meistä ja saamme siihen tarvittavaa terveellistä ja helpottavaa etäisyyttä. Minkä muun voisit tänä jouluna vain antaa olla?

On äiti laittanut kystä kyllä

Tekemistä jouluna piisaa ihan juuri niin paljon, kuin itse valitset. Mielen tekemisen tilassa tekeminen alkaa hyvin huomaamatta ja on automaattista, emmekä pohdi sitä sen enempää. Ajatukset vaeltavat siinä, mitä olisi pitänyt tehdä ja mitä vielä tulee tehdä. Mieli vaeltaa menneessä ja tulevassa.

Tekevä mieli auttaa meitä saavuttamaan tavoitteitamme ja samaan aikaan sen luonne saattaa olla hyvinkin tyly. Koska ainoa ulospääsy on tehtävän valmiiksi saaminen, suoritat joko niin kauan, että tehtävä on valmis tai olet vain aivan liian väsynyt jatkaaksesi.

Tekevän mielen tila on onneksi vain yksi lukuisista mielen tiloista. Voit opetella itse tietoisesti vaihtamaan mielentilaasi ja valita sinua paremmin palvelevan. Pysähdy kuuntelemaan itseäsi ja tarpeitasi. Tämä on sinun joulusi. Ota rennosti ja hengitä.

Tällä kirkkotiellä aina olla vois

Kuuntele lumen narskuntaa askeltesi alla, miltä näyttävät puiden huurteiset oksat ja minkä muotoisissa asetelmissa tähdet taivaalla ovat. Katsele eri värisävyjä jouluruokalautasellasi ja huomaa niiden tuoksut. Seuraa kynttilän luomia valoja ja varjoja. Entä miltä suklaapala tuntuu sormiesi välissä ja miten sen maku muuttuu joka puraisulla?

Heittäydy tarkoituksella olemisen tilaan ja ala aistimaan joulun tuntua ympärilläsi kaikilla aisteillasi. Aisti joulu ja tunne elämä!

Sydämessä pienessäkin asuu joulun taika

Anna sinun joulusi olla juuri sellainen kuin se on. Anna kaiken olla sellaista kuin se tällä kertaa on.  Tyydy itseesi juuri sellaisena kuin olet huolimatta siitä, oletko valinnut viettää joulusi pyjamassa vai juhla-asussasi. Pääasia, että sinä olet onnellinen ja joulusi on sinun näköisesi.

Mikäli joudut joustamaan omasta joulustasi perheen kompromissiratkaisuun, joka ei ehkä ole mieleisesi, ota käyttöösi hyväksyvä asenne. Hyväksyntä tuo mukanaan jo pyyteetöntä ystävällisyyttä sekä hyväntahtoisuutta. Siis täydellistä joulumieltä. Lahjana antamasi ystävällisyys varmasti huomataan ja palkitaan seuraavalla kertaa vastapalveluksella.

Pysähdy siis sinäkin, nyt on juhlan aika

Kulunut vuosi on ollut pitkä ja tuonut mukaan monenlaista. Joulu on oivaa aikaa pysähtymiselle ja kiitollisuuden kokemiselle. Kiitollisuus lähtee pienistä asioista, kun vain huomaamme ne. Voit esimerkiksi katsoa käsiäsi ja palauttaa mieleesi, kuinka ne ovat palvelleet sinua ja muita kuluneen vuoden aikana. Miten paljon hyvää ne ovatkaan saaneet aikaan.

Pysähdy joulun äärelle. Vaikka et saisikaan kaikkia suunnittelemiasi askareita ja valmisteluita valmiiksi, joulu muiden asioiden tavoin tulee ja menee siitä huolimatta. Anna tekemisen olla, olet jo perillä. Kaikki on valmista sellaisenaan ja joulu on täällä. Tärkeintä on rakkaus ja yhdessäolo.

Maassa rauha, myös ihmisille

Kiitos kuluneesta vuodesta yhteistyökumppaneilleni ja asiakkailleni. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017 kaikille!

Lue lisää ...

A MOM'S GOTTA DO WHAT A MOM'S GOTTA DO

Nyt on vain vähän rankkaa tenttien kanssa. Hankitaan lapsia sitten, kun minulla on vakituinen työ ja oma asunto. Kun tämä vaihe vain helpottaa ja sitten kun Nennan itkuisuus loppuu. Ja kun tämä pikkulapsivaihe on ohi voi ehkä harkita. Lähdetään lomalle sitten, kun on vakaampi taloustilanne ja niin… Sitten ainakin, kun olen eläkkeellä.

Tekevän mielesi viesti on, että sinä et ole perillä. Koskaan.

Olemme kaikissa elämänvaiheissamme valmiita lykkäämään onnellisuuttamme. Valitettavan usein vasta itsemme tai läheisen ihmisen sairastuminen pysäyttää meidät. Suvussamme elää lähes legendaarisena tosielämän tarina menestyneestä liikemiehestä, joka sairastuttuaan muuttui aivan toiseksi ihmiseksi. Hauskaksi, rennoksi ja ennen kaikkea, hän alkoi elämään isolla E:llä!

Miten kouluttaisit koiranpentua?

Mielen luonnetta on verrattu moniin eri eläimiin, mutta lempivertaukseni on mielikuva koiranpennusta järsitty tiskiharjanvarsi suussaan. Koiranpentu nuuskii uteliaana sinne tänne, leikkisästi yhä uudelleen säntäillen ympäriinsä, tuhojaankin tehden ollen välillä ilkikurinen ja tuoden mukanaan asioita, joihin emme haluaisi törmätä. Ja se lopettaa vain nukkuessaan, jos silloinkaan.

Auttaako huutaminen? Kasvaako koirasta hyvää yksilöä, jos retuutat sitä ympäriinsä sen tehdessä väärin? No ei. Sama pätee lasten kasvatukseen. Tarvitaan kärsivällisyyttä, toistoa ja yhä uudelleen kärsivällisyyttä ja toistoa. Ymmärrystä ja anteeksiantoa. Rauhallista, lempeää ja selkeää, mutta määrätietoista otetta. Näin toimimalla kasvatat selväpäisen lapsen ja koiranpennun sekä kesytät kurittoman mielesi.

Tähän väliin jotain julkaisukelvotonta

Ruuhkavuosia itsekin elävänä voin kertoa, että hermojani koetellaan useammin kuin vain kerran päivässä. Milloin mistäkin. Perheemme temperamenttierot asettavat yhteiselämällemme jatkuvia haasteita. Omasta tunnemyrskystä käsin sitä voisi joka kerta reagoida miten sattuu ja tehdä pahaakin jälkeä ympärilleen.

Sittemmin tietoisuustaitojeni kartuttua olen oppinut tunnistamaan omiani ja lasten tunteita, ehkäpä jopa puolison, ja yhteiselostamme on tullut sujuvampaa. Sensitiiviset vanhemmat kasvattavat sensitiivisiä lapsia. Sensitiivisyydellä tarkoitamme kykyämme ymmärtää lapsen käyttäytymisen takana olevaa mielentilaa. Myötätuntoinen suhtautuminen toisen asemaan asettuminen helpottaa myös vuorovaikutusta että itse toimintaa.

This is nuts

Tekevän mieleni moodilla voin loogis-järkevänä ihmisenä yrittää ratkaista ongelmiani pääni puhki, josta seuraa vain huonompi olo. Hengittämällä pääsen kuitenkin kiinni olevan mieleni tilaan ja selviän uraäidin ja lapsiperheen arjesta huomattavasti helpommin.

Voi kuulostaa hassulta, että stressaavassa tilanteessa hengittelen ja hiljaa mielessäni juttelen mantelitumakkeelleni, mutta se toimii.  Ja se mikä toimii, sitä pitää tehdä lisää! Kerron sille, että sen ei tarvitse reagoida juuri nyt, kukaan ei ole kuolemassa, vaikka tilanne ei minua miellytäkään.

Sisäiselle oravalle sanon, että se voi jatkaa pähkinän syöntiään.  Tämä menetelmä, jota sisäiseksi puheeksikin kutsutaan, ohittaa aivojen automaatiot. Totta puhuakseni mieluummin kyllä makaisin tilanteiden sijaan auringossa palmun alla. But a mom’s gotta do what a mom’s gotta do.

Top secret! Nyt paljastetaan vanhemmuuden selviytymiskaava.

Tyyntä myrskyn edellä. Vain tämä on varmaa, koska elämä heittelee meille erilaisia tilanteita ikään kuin testatakseen meitä. Vanhemman on kuitenkin pystyttävä olemaan aikuinen, eikä taantua uhmaikäisen tasolle omassa käytöksessään. Helpommin sanottu kuin tehty.

Hengitä, pysähdy, hyväksy tilanne ja toimi sitten viisaasti valitsemallasi tavalla. Kyllä, me voimme valita!

Kun harjoitamme tietoisuustaitoja venytämme ikään kuin sitä tilaa, joka jää ärsykkeen ja reagointimme väliin.  Kaikki uhmaikäisten vanhemmat tietävät, että tämä on valtavasti vaadittu sellaiselta asialta kuin tahto. Vaaditaan pitkäjänteistä ja kärsivällistä harjoittamista, kuten huippu-urheilijoilta, kun treenaamme aivojemme uusia hermoratoja. Huippusuorituksessa tunnistamme ärsykkeen, tunnereaktiomme ja toimintayllykkeen ennen itse reagointia. Ja se on ruusukimpun ja suklaalevyn paikka, kun jo huomaat reagoivasi vanhan kaavan mukaan, mutta huomaat sen!

Urheilijan huippusuoritus on ihailtavaa katsottavaa kaikessa keveydessään ja vaivattomuudessaan. Tuon suorituksen takana on kuitenkin lukematon määrä treeniä ja työtunteja sekä jokainen kilpailun osanottaja on lähtenyt treenaamaan omalta lähtötasoltaan.

Mindfulness oikotie onneen?

Ei ole. Olemme typeryksiä vain luullessamme, että onnellisuuteemme olisi oikotie. Mikään  itsetutkiskelu ei estä meitä toimimasta käytännön tasolla ja puuttumasta epäkohtiin.  Se miten puutumme on ratkaiseva tekijä.  Silmiä ei saa eikä pidä sulkea ongelmilta, mutta suhtautumis- sekä reagointitapoja on erilaisia. Rakentavia ja ei niin rakentavia. Mikä parasta, jos voisimme johtaa muutosta ja tuoda esiin epäkohtia kaikessa viisaudessamme.

Mindfulness ei ehkä ole kaikkien juttu, mutta yhä useammalle se on keino lisätä itsetuntemustaan ja alkaa elää elämäänsä onnellisena tässä ja nyt. Uran ja perheen yhdistäminen ei ole mutkatonta, sillä usein ruuhkavuosina sitä tajuaa vasta kyseisen sanan todellisen merkityksen.

Pysähtymisen tarve on ajassamme ilmeinen. Kukaan ei luvannut sen olevan helppoa, mutta tässä ja nyt se on, sinun elämäsi ja kenties lastesi lapsuus. Mitä tapahtuisi, jos kokeilisit läsnäoloa?

 

Lue lisää ...

TEHOTON ONNELLINEN PYSY KURISSA

Aivan liian pitkään kulttuurissamme on vallalla ollut käsitys, että työn tekeminen ei voi olla kivaa tai silloin se ei ole työtä ollenkaan. Osallistuin kuluneen viikon aikana talouskoulutukseen, jossa alan tunnustettu ja pitkän uran tehnyt konsultti koki tarpeekseen kertoa, että hän on tehnyt myös ihan niitä oikeita töitä. Monet kun eivät laske hänen 30-vuotta kestänyttä kouluttajan uraansa tällaiseksi. Viaksi luetaan kuulemma työskentely kotitoimistosta käsin ja hänen intohimoinen asenteensa.

Onnellinen ihminen – hänkään ei voi olla hyvä työntekijä, sillä hän on vallitsevaan olotilaansa nähden liian tyytyväinen ja todennäköisesti täten laiska.  Onko sinua suoranaisesti varoiteltu olemasta liian tyytyväinen työpanokseesi? Auktoriteettia on sinun luterilainen myös kunnioitettava, sillä et sinä muuten kuriton työntekijä pysy ruodussa. Kuulostaako liiankin tutulta?

Systeeminen organisaatioajattelu mahdollistaa superaivot

Luin kuluneen viikon aikana Vesa Purokurun blogin suhteiden johtamisesta, jolla hän tarkoittaa mm. yhteisen tiedon muodostuksen johtamista. Suhteiden johtamisen, jota Purokuru povaa meille valmentavan johtamisen jälkeen, edellyttää uutta osaamista esimiehiltä ja johtajilta. Systeemisessä organisaatioajattelussa päästetään irti hierarkkisesta, suunnittelun ja kontrollin illuusiosta sekä valjastetaan käyttöön kaikkien aivot.  

Kyllä, olen täysin samaa mieltä siitä, että vihdoin organisaatioissa tulisi antaa lupa kaikille ajatella. Edellinen lausehan kuulostaa täysin kornilta, mutta valitettavasti se ei sitä todellisuudessa ole. Uudet toimintamallit, vaativat myös suurta investointia itsensä johtamis-, vuorovaikutus- ja alaistaitoihin. Kehittyminen on muutosta. Muutosta vaaditaan kehittymiseen. Mindfulnessin avulla voidaan opetella uudenlaisia asennoitumis- ja suhtautumistapoja, joiden avulla muutos organisaatiossa ei enää kuulosta kirosanalta.

Onnellinen työntekijä on tuotteliaampi kuin nurkkaan ajettu nisäkäs

Luovuusguru Saku Tuominen kirjoitti viisi vuotta sitten, kuinka käyttäydymme työpaikalla kuin lapset hakien esimiehen hyväksyntää ahkeruudellemme ja kiltteydellemme. Tuominen oli jo tuolloin huolissaan siitä, kuinka emme keskity kunnolla mihinkään ja kuinka suurimmat ongelmat itsensä johtamisessa ovat omien korvien välissä. Samassa tekstissä hän otti kantaa myös työuupumiseen ja esitti, että uupumisen lähteenä ovat epämääräiset tehtävät ja kokemus siitä, että emme saa mitään aikaiseksi.

Väitän, että edelliset ongelmat ovat ratkaistavissa tietoisuustaitojen avulla. Harwardin yliopistossa (Killingsworth & Gilbert 2010) tehtiin matkapuhelinsovelluksella tutkimus, jossa kerättiin (n=2250) yli 250 000 havaintoa ajatuksista, tunteista ja toiminnasta. Tutkimuksen tulos oli, että mieli vaeltaa muualla kuin tässä hetkessä jopa 47% ajastamme. Onnellisimmillaan tutkimukseen osallistuneet olivat, kun he olivat läsnä hetkessä. Sillä, mitä he olivat kulloinkin tekemässä, ei niinkään ollut merkitystä.

Vaeltava mieli työpaikalla on onneton mieli. Miettikääpä, millainen vaikutus hyvällä keskittymiskyvyllä, hetkeen pysähtymisellä ja yksinkertaisella huomaamisella työtehtävien etenemisestä tai valmistumisesta sekä itsemyötätunnosta epäonnistumisen hetkellä olisi työhyvinvoinnin kannalta. Ei nyt enää viitsitä kehuskella sillä multitaskauksella, kun se on yhtä hevon kukkua. Väitän, että onnellinen työntekijä on organisaatioilleen arvokkaampi ja tuotteliaampi kuin se nurkkaan ahdistettu nisäkäs.

Ei muuten vituta

Lähiaikoina vierailin työn merkeissä Vincitillä, jossa minulle esiteltiin heillä käytössä olevaa ”maanantaisin ei saa vituttaa mennä töihin”-henkilöstöjohtamisen strategiaa. Lisäksi koko organisaatio henki sallivuutta ja luovuutta ilmapiiriltään. HR puolella tiimi pitää huolta, että  työkaveri ei ota konetta kotiin heppoisista syistä. Mahtavaa, kunnes ajauduin keskusteluun, jossa todettiin taas se ikuinen ”toimii varmaan siellä, mutta ei meillä tai kaikilla aloilla” ajatteluun. 

Miksi ei toimisi? Kuka niin sanoo? Mitä tapahtuisi jos…? Minkä pitäisi muuttua, jotta…?  Ja ennen kaikkea - miksi pitäisi vituttaa? Ja hei – joskus sekin on ihan ok ja tämänkin tunteen voi toivottaa hyväksyvästi tervetulleeksi sitä torjumatta, vaikka ei se mukavalta tunnu. That’s all fine.

 

 

 

 

 

Lue lisää ...
Tilaa tämä RSS-syöte