Menu

SILMÄSTÄ SILMÄÄN

Parin kuukauden päästä alkaa päivä taas pitenemään, oli erään ystäväni isä lohdullisesti tokaissut. Juuri nyt on ulkona sysimustaa, märkä asfaltti imee vähäisenkin valon tai ylipäätään sen näkemisestä voi piirtää rastin seinään. Ne onnelliset, joilla siihen on mahdollisuus, lähtevät etelään etsimään kadotettua valopalloa. Ei ole mikään ihme, että monen mieli mustenee, ainakin hetkittäin, kaiken muun mukana.

                                                               Photo by: Rhendi Rukhama

Värien katoaminen elämästä on aina kivuliasta ja avun hankkiminen itsensä kuntoon saattamiseksi ei ole ollenkaan huonommuuden, vaan suoranaisen itsensä arvostamisen ja rakkauden osoitus itsesi lisäksi kaikkia lähimmäisiäsi kohtaan. Jos et ole itse kunnossa, et voi antaa parasta ympärillesikään. Väsyminen ja uupuminen, se tapahtuu liian salakavalasti. Voi kun se edes ilmoittaisi itsestään äänekkäästi jo matkan päästä kellot kilkattaen!

Itsestä huolehtiminen. Helpommin sanottu kuin tehty, eikö vain? Miksi liian usein ensimmäisten stressi- ja väsymysoireiden ilmaannuttua sitä usein sortuu tinkimään omaa hyvinvointiaan tukevista asioista, kuten terveellisestä ravinnosta ja riittävästä liikunnasta? Toki aivoton töllön toljottaminen on toisinaan ihanaa ja tarpeellista, kunhan se ei kestä tuntikausia ja sohva-aika ei valtaa kaikkea vapaa-aikaasi.

                                                               Photo by: Kate Williams

Virittäydy kehokanavalle

Aina parhaan ei tarvitse olla timanttia, ihan ok riittää toisinaan, itse asiassa useimmiten. Kukaan muu ei vaadi sinulta niin paljon kuin sinä itse. Sorrutko toistuvasti asettamaan itsellesi liian kovia vaatimuksia ja ankaria aikatauluja? Huomaatko, kuinka sätit itseäsi ja mollaat mokailuistasi? Ei se mitään, niin me kaikki. Tärkeintä on tiedostaa, että ajatukset ovat vain ajatuksia ja ne eivät useimminkaan objektiivinen totuus vallitsevasta asioiden tilasta.

Mieli, tuo tahditon tarinaseppo ei käskystä hiljene. Tuolloin kannattaa virittäytyä kehokanavalle, suunnata huomio kehon tuntemuksiin ja juurruttaa itsensä vallitsevaan hetkeen, tai jos vaihtoehtoisesti hyvältä tuntuu, heittää vaikka lenkkitossut jalkaan, köpötellä korttelin ympäri ja hölkytellä hiljalleen huolet huomisen puolelle. Itse asiassa mikä tahansa liike, kehollinen toiminta ja tähän huomion suuntaaminen auttaa pahimman yli.

Kehon rentoutuessa myös mieli rentoutuu ja tämän jälkeen on helpompi heläyttää sisäiselle kriitikollesi hempeä hymähdys. Joskus voi olla tarpeen muistuttaa itseään siitä, että vaikka pahin mahdollinen toteutuisikin, olet selvinnyt hankalista tilanteista aiemminkin ja selviät jatkossakin. Kaikesta ei myöskään tarvitse selviytyä yksin. Keneltä voisit pyytää apua? Kuka voisi auttaa sinua? Ihmiset ojentavat auttavan kätensä yleensä erittäin mielellään, joten älä turhia arkaile.

                                                               Photo by: Bruno Nascimento

Kärsimyksestä hyväksyntään

Joskus vain hetkestä seuraavaan hetkeen selviäminen on se, mikä on riittävästi. Vaikeuksien kohtaaminen helpottuu, kun uskaltaa avautua myös epämiellyttäville kokemuksille ja suuntautua fyysistä tai emotionaalista kipua kohti äärimmäisen lempeällä ja tuomitsemattomalla asenteella, niin pelottavalta tai jopa epäluonnolliselta kuin se kuulostaakaan. Jos oikein hirvittää, voi aluksi voi kokeilla aivan lyhyttä sneak peak -hetkeä. On tutkittu, että itse asiassa asioiden pois työntäminen, välttely tai vastustaminen vain lisäävät tuskaa.

Merkityksen annot eri tapahtumille ovat tärkeämpiä kuin usein ymmärrämmekään ja uhattuna haitalliset uskomukset ohjaavat toimintaamme. Itse asiassa kipua ei ole olemassa, elleivät aivomme ole tulkinneet kokemusta uhkaavaksi. Luulin kuolevani, mutta jäinkin henkiin –toteamus kuvaakin tätä edellä mainittua asiaa erittäin hyvin. Mitä jos ottaisit askeleen taaksepäin ja hyväksyisit kaiken juuri sellaisenaan kuin se nyt on? Näin ei tarvitse olla tulevaisuudessa, mutta miltä tuntuisi antaa kaikkien asioiden olla niin kuin ne ovat tällä hetkellä? Entä jos valitsisitkin merkityksenannon tapahtumalle tietoisesti?

                                                               Photo by: Ian Schneider

Joku viisas on joskus sanonut, että kun vain vielä hengitämme, olemme ja kaikki on todennäköisesti vielä ihan ok, vaikka tilanne ei meitä miellyttäisi tai emme siitä edes pitäisi. Joskus on hyvä heiluttaa valkoista lippua ja tulla esiin taisteluasemista. Just breath. Päivä se on huomennakin. Sytytetään kynttilät pimeyttä vastaan ja tuodaan valoa lempeästi pimeyteen. Peace and love.

 

Tekstin kirjoittaja Brita Salminen on hyvinvointimuotoilija, valmentaja ja mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor ja on hyvinvointimuotoilua toteuttavan KYLÄ Groupin jäsen sekä Sitomon kumppanivalmentaja. Britaa luonnehditaan toistuvasti iloiseksi, positiiviseksi ja aidoksi ihmiseksi. 

 

Lue lisää ...

PENNI AJATUKSESTASI

Rakastuin viime viikolla jälleen kerran hokemaan huomaa mitä huomaat. Jos saisin pennin jokaisesta ajatuksestasi, olisin todennäköisesti vauras nainen. Tiedetään, että ihminen ajattelee päivässä keskimäärin 60-90 000 ajatusta ja useammat näistä ovat toistuvia, samoja. Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?

Ajatukset synnyttävät tunteita ja tunteet puolestaan vievät energiaa. Toki parhaimmillaan myös tuovat. Olenkin alkanut johtamaan kallisarvoista energiaani kiinnittämällä tietoisesti erityistä huomiota omiin ajatuksiini. Valitettavan salakavalia vain ovat nämä ajatuskierteet, jotka hyvin huomaamattaan vievät mukanaan päivän aikana jos jonkinlaisiin fiiliksiin.

                                                               Photo by Pavel Badrtdinov.

Huomattavaa on, että monet tähän vuoden aikaan liittyvät keskustelut alkavat säästä valittamisella. Aloitamme tapaamisemme vali-valilla ja toivomme tämän tiedostamattoman tunnelmamuotoilun sitten johtavan hyvään lopputulokseen. Tarkemmin ajatellen ei kovin fiksua, vaikka me suomalaiset tykkäämmekin keskustella säästä, jopa vaikka siinä ei olisi mitään keskusteltavaa.

Aivomme ovat luonnostaan suuntautuneet negatiivisesti (negativity bias) ja jos kiinnität tähän huomiota, voit huomata sen esimerkiksi ajatustesi laadussa. Vaaroihin ja uhkiin suuntautuminen on kuitenkin ajassamme täyttä voimavarojemme, energian ja resurssien hukkaan heittämistä. Ajatusten havainnoiminen, vahingollisista irtipäästäminen ja eteenpäin vievien ajatusten valitseminen näiden tilalle on taito, jota voi harjoitella.

                                                               Photo by Joseph Pearson.

Eräässä älykkäässä organisaatiossa oli kiinnitetty huomiota tunnelmaan, jolla palaverit aloitetaan. Tunnelman nostattamisella tapaamisten alussa on tutkitusti huomattu olevan positiivisia vaikutuksia ihmisten ajatteluun. Vaihtoehdoksi osallistujille annettiin kertoa joku oma viimeaikainen onnistuminen tai vitsi. Näin toimimalla he tuulettivat tunnelman kattoon samalla palaverien päättyessä toistuvasti parempiin lopputuloksiin!

Kun tulet tietoiseksi negatiivisista sinua ja energiaasi syövistä ajatuksista tai tunteista, paras keino on viedä huomio kehoon ja kehon tuntemuksiin. Tuolloin voit tulla tietoiseksi ylimääräisistä jännityksistä ja voit tehdä heti korjaavia liikkeitä lisätäksesi kehon rentoutta ja hyvää oloa, jolla on välitön vaikutus mielialaasi.

Tämän stepin jälkeen on hyvä tuoda oma huomio ajatuksista läsnäolevaan hetkeen ja huomata, ettei mitään pahaa tapahdu juuri nyt.  Ja todennäköisesti mielesi luomat uhkakuvat eivät koskaan toteudu tai jos toteutuvatkin, olet selvinnyt niistä aina aikaisemminkin. Vie katse ikkunasta kohti syksyn usvaista maisemaa ja lepää hetki läsnäolossa. Katso ja tiedä, että katsot. Sinun ei tarvitse nimetä, ymmärtää tai arvottaa katsomiasi asioita. Jatka sitten päivääsi virkistyneenä.

                                                              Photo by Alexandre Chambon.

Haluatko kuulla lisää vinkkejä palautumiseen työpäivän aikana? Mindfulness Akatemian Mindfulness Työssä –ohjelma on tutustumisen arvoinen kokonaisuus. Ota yhteyttä, kerron siitä sinulle mielelläni lisää.

Tekstin kirjoittaja Brita Salminen on hyvinvointimuotoilija, valmentaja ja mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor ja on hyvinvointimuotoilua toteuttavan KYLÄ Groupin jäsen sekä Sitomon kumppanivalmentaja. Britaa luonnehditaan toistuvasti iloiseksi, positiiviseksi ja aidoksi ihmiseksi. 

 

 

Lue lisää ...

TYÖELÄMÄN TRENDSETTERI VAI FAKTA FRIDA?

Mindfulness kiinnostaa yhä useampia yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Mediassa on myös nähty otsikoita, joiden kautta välittyy huoli siitä, ettei työelämän ongelmia ei ratkota vain hengittämällä vähän syvempään. Yhä useamman mielestä sanat mindfulness ja muoti kuuluvat samaan lauseeseen. Voisin helposti alkaa kutsumaan itseäni työelämän trendsetteriksi, mutta tiede osoittaa mindfulnessin lukuisat hyödyt tosiksi ja siksi joudun pitäytymään sen osoittamissa faktoissa, kun valmennan työyhteisöjä.

Neurotieteen läpimurrot ovat osoittaneet, että voimme itse vaikuttaa aivoihimme omalla toiminnallamme ja ajatuksillamme. Omaan ajatteluumme vaikuttaminen voi alkuun vaikuttaa helpohkolta tehtävältä. Valitettavasti tosielämä saattaa kuitenkin osoittautua erinomaista ideaa haastavammaksi.

Sen sijaan, että teemme hyvääkin tarkoittavia elämän mullistavia päätöksiä lujassa tahtotilassamme, meidän tulisi opetella hyväksyntää ja huomata lohdullisesti asioiden ohimenevä luonne. Aivan samoin, kun luet tätä tekstiä, jonka sanat alkavat ja päättyvät tai kuulet ympäristöstäsi ääniä, jotka tulevat ja menevät, häviävät myös ikävät ajatukset ja tunteet aikanaan, ellemme itse heitä lisää bensaa liekkeihin. Hyväksyvällä asenteella lisäämme jo hyvinvointiamme merkittävästi.

 


Ihana minä, loistava sinä

 

Työelämässä pääsemme kohtaamaan erilaisia ihmisiä, jotka varmasti herättävät meissä myös erilaisia tunteita. Kun sammakko on suusta loikannut, voit toki sitten jälkikäteen lehmän lailla märehtiä sanottua ja tehtyä loputtomiin, mutta vaihtoehtojakin on. Egokisailun sijaan viisautta on joskus jättää tietoisesti reagoimatta palaverissa nousseeseen itseä ärsyttävään epäkohtaan. Asian voi ottaa uudelleen esille, kun taas kykenet rakentavaan vuorovaikutukseen hyvää lopputulosta edistävässä tunnetilassasi. Tämä edellyttää kykyä tunnistaa omat tunteensa, jotta muutos omassa toiminnassa on edes mahdollinen.

Se, että hyväksyy oman Monday bluessinsa melankoliset sävelet, tunnistaa sen tuottamat ajatukset ja vaikutukset siihen, johon vallitseva mielentilamme huomiomme suuntaa, on jo itsessään mahtava osoitus loistavasta itsetuntemuksesta. Ja kun alakulossaan vielä ymmärtää laittaa käteen myötätuntoiset silkkihansikkaat ja osoittaa itseään kohtaan armollisuutta sekä lempeyttä ikuisen orjapiiskurin sijaan, ollaan jo mestaritasolla.

Itsensä kuunteleminen on tärkeää, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää työelämässä on toisten kuunteleminen. Usein valmistelemme jo omaa vastaustamme päässämme, kun toinen ei ole päässyt edes lauseensa loppuun. Tällöin kuulemme sen, minkä luulemme kuulevamme sen sijaan, että keskittyisimme aidosti olemaan läsnä toiselle ja hänen asialleen.  Virheelliset tulkinnat vähenevät ja kyky asettua toisen asemaan lisääntyy, kun vain hiljennät tahtia, pysähdyt ja aidosti kuuntelet.

Meditoinnista innovaatioihin ja ekologiseen tehokkuuteen

 

Parasympaattisen hermoston aktivoiminen on vastatoiminto aivojen taistele ja pakene automaatiolle. Se myös vakauttaa kehomme toimintaa. Suuntaamalla tietoinen huomiomme kehon tuntemuksiin rauhoittaa mielen ja aktivoi aivosaaren. Rennommassa kehossa ja rauhallisessa mielessä asiat näyttäytyvät selkeämpinä, objektiivisempina ja tilaa mahdollistuu uusille oivalluksille sekä uuden oppimiselle.

Meditoinnin marginalisointi vain tietyn tyyppisten ihmisten hyödynnettäväksi olisi koko kansakuntamme tappio. Meditaatiota harrastaneet ihmiset ovat tieteellisesti todistetusti luovempia, kekseliäämpiä ja ketterämpiä ongelmanratkaisijoita sekä hyvän itsetuntemuksensa puolesta omaavat paremmat vuorovaikutustaidot ja voivat kokonaisvaltaisesti paremmin.

Tietoista läsnäoloa voit harjoittaa kaikkialla ilman mitään mystiikkaa tai muoti-ilmiötä. Oma suosikkini on kaupan kassajono, jossa maksaessani ostokseni kiitän kassalla myös itseäni. Päivittäin pausetan itseäni kehon tuntemusten äärelle erilaisten arkisten toimintojen lomassa. Annetaan siis kaikkien kukkien kukkia ja tehdään mindfulnessista yhtä yleistä suomalaisilla työpaikoilla kuin kahvitauoista työpaikan kanttiinissa. Mitä läsnäolo voisi mahdollistaa sinulle tänään?

PS. Tätä Fakta Fridaa verrattiin menneenä kuukautena Frida Kahloon. Uskon, että vertaus oli täysin ulkonäköperusteinen, sillä pyrin pitämään huolta kehoni ja mieleni terveydestä, vaikka eräänlainen artisti olen kai minäkin ;)

 



Tekstin on kirjoittanut Brita Salminen, ruuhkavuosiaan ja unelmaansa todeksi elävä työelämän kehittäjä sekä mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor sekä toimii Sitomon yhteistyökumppanivalmentajana.

Lue lisää ...

AIVOIN S8 NEUROPÄIVITYS NYT SAATAVILLASI

Aivomme valikoivat huomiomme suuntaa jatkuvasti, mutta ne eivät aina valitse oikein. Haluaisitko sinäkin työskennellä oikeiden asioiden parissa keskittyneemmin, luovemmin, rennosti onnistuen ja voida paremmin? Ympäristösi, asiakkaasi ja kollegasi huomaavat läsnäolosi voiman ja tulet huomaamaan vaikutukset, kun vain annat sille mahdollisuuden!

Olen kuullut lukemattomia kertoja ihmisiltä, kuinka heidän ajatuksensa harhailevat muualla kuin siinä mitä he kulloinkin ovat tekemässä. Tiedäthän tuon tunteen, kun haluaisit vilkaista älypuhelintasi tai sännätä jonkun muun mielenkiintoisen asian perään tai kun huomaat, että jokin ajatusketju on kuljettanut sinut kauas pois? Minä tiedän.

Haastavat tilanteet, vaatimukset ja stressi saavat aikaan sen, että menetämme yhteyden itseemme ja siihen mikä kulloinkin on tärkeintä. Kiire ja paine tuntuvat kehossamme. Sorrumme tilanteisiin nähden ylireagoimaan kehollamme ja mielellämme. Loistava kapasiteettimme on vaarassa valua hukkaan! No way Jose, peli ei ole ollenkaan vielä menetetty!

Aivoin S8 neuropäivitys on nyt ladattavissasi

Oletko tullut ajatelleeksi, että operoit päivittäin laitteella, joka ei vastaa tämän päivän vaatimuksia. Ensimmäinen matkapuhelimeni Ringo oli sekin edistyksellinen versio. Nykyinen laitteesi on nimittäin varustettu sellaisilla ohjelmilla, että voit kirjoittaa viestin seinään luolamieskaverillesi ja jäädä odottamaan. Ei ihme, että olet ajoittain pulassa noin 60 000 ajatuksesi kanssa päivittäin!

Hyviä uutisia! Aivoin S8 neuropäivitys on nyt saatavillasi! Lataaminen tapahtuu asettamalla itsesi mindfulness-asentoon. Kaikki tämä toimii tieteellisesti todistetusti, helposti ja vaivattomasti! Tämän jälkeen käytössäsi on tämän päivän versio, kunhan vain muistat ladata sitä riittävän usein. Lataathan sinä kännykkääsikin, miksi et huoltaisi yhtä tärkeintä voimavaraasi, mieltäsi.

Mindfulness-harjoitus mahdollistaa hetkellisen todellisen vapauden kokemuksen. Kun mieli rauhoittuu, siirtyy huomio kehoon ja sen tuntemuksiin. Sinun täytyy tulla ensin tietoiseksi kehosi kantamista turhista jännityksistä ja mieltä kuormittavista tekijöistä, jotta voit päästää niistä irti. Huomion tietoinen suuntaaminen kehon tuntemuksiin aktivoi insulan eli aivosaaren, joka on tiiviissä yhteydessä tunteisiin ja empatian kokemukseen.


Saisiko olla uusia näkökulmia?

Kuljet luultavasti samaa reittiä toimistollesi joka aamu. Autopilottiohjauksesi vie sinut perille. Mitä kaikkea hienoa saatat ohittaakaan tutun matkasi varrella. Suojatietään ylittävän lapsen iloisen heilautuksen ja hymyn? Vastareaktiosi tähän eleeseen? Upean maiseman, johon vain olet tottunut? Aivan samoin voi käydä työssäsi! Mikä muuttuisi, jos tänään katsoisit asioita tuoreeltaan, aivan kuin näkisit ne ensimmäistä kertaa? Mitä huomaisit? Mistä tulisit tietoiseksi?

Valitettavan monet meistä elävät elämäänsä sivustakatsojina. Ajatukset vievät mennessään menneeseen tai tulevaan. Kaikki tuo on pois tästä hetkestä. Siitä ainoasta hetkestä, jolloin voimme vaikuttaa asioiden kulkuun. Elokuva pyörii ja päättyy aikanaan. Miten tämä kaikki livahti ohi kuin huomaamattamme? Vai odotimmeko oikeaa hetkeä, joka ei koskaan tullut? Liian harva ymmärtää, että tämän parempaa hetkeä ei tule.

Toisaalta asioiden ohimenevä luonne on myös lohdullista. Jos joskus olit surullinen tai vihainen, et välttämättä enää ole. Samoin käy myös tunteiden, joiden kanssa haluisimme viipyillä pidempäänkin. Kaikkia tunnetiloja kuitenkin tarvitaan, sillä ne viestivät meille jostakin tärkeästä.

Mindfulness auttaa sinua tulemaan tähän hetkeen ja hyväksymään tilanteet niin, että osaat toimia viisaasti haastavissakin tilanteissa. Miten on asioiden laita sinun työyhteisössäsi? Kiinnostuitko? Autan mielelläni.

Katso lyhyt esittelyvideoni mindfulnessista tästä

Tekstin on kirjoittanut Brita Salminen, ruuhkavuosiaan ja unelmaansa todeksi elävä työelämän kehittäjä sekä mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor sekä toimii Sitomon yhteistyökumppanivalmentajana.

Lue lisää ...

KEN ONNEN OIVALTAA, SILLÄ ONNI ON

 

Kun osa meistä vielä nauttii viimeisistä lomapäivistään, on toisilla arki vahvasti palannut osaksi elämää juhlapyhien jälkeen. On palavereita, tapaamisia, aikatauluja ja deadlineja. Siirtymisiä, mahdollisesti omia tai lasten harrastuksia ja kalenterien yhteensovittamista. Elämä voi hetkittäin tuntua yhdeltä hengästyttävältä juoksukilpailulta.

Eilen Aamulehdessä oli mielenkiintoinen kirjoitus, jossa haastateltiin stressiä tutkinutta Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen professoria Mika Pantzaria, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Jukka Kärkkäistä ja psykologian emeritusprofessori, onnellisuustutkija Markku Ojasta stressistä ja onnellisuudesta. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että stressi kuuluu osaksi elämää ja stressitön elämä olisi suorastaan kamalaa.

Mahtavaa stressiä

Mika Pantzar muistuttaakin, että silloinkin kun innostumme koemme stressiä. Samaa aihetta Lujasti lempeä blogissaan pyörittelee Maaret Kallio, joka ei stressireaktiossaan pakene paikalta jännittävän puhekeikan edessä, vaan nousee yhä uudelleen lavalle kerryttäen upeita esiintymiskokemuksia itselleen.

Miksi sitten haluaisimme vältellä stressiä ja elää stressittömämmin?

Koska se ei tunnu mukavalta, eihän? On aivan luonnollista olla haluamatta tuntea epämiellyttäviä tunteita ja tuntemuksia sekä täten vältellä niiden kokemista.

Pantzarin mukaan ongelman ydin onkin nimenomaan stressistä palautuminen. Palautumiskeinoja on hyvä olla hallussa monenlaisia ja näitä on hyvä ujuttaa työpäivien sisään happihyppelyn, kahvitauon ja esimerkiksi mindfulnessin keinoin.

Voiko ihminen olla stressittömämpi ja onnellisempi?

Uskallan väittää, että voi, eikä se usealle meistä ole edes kovin monimutkaista. Pohdi, koska viimeksi olit tekemättä yhtään mitään? Tarkoitan todella ei mitään. Et katsonut televisiota, kutonut, kirjoittanut, lukenut, syönyt tai urheillut. Deadlinejen ja tapaamisten merkkaamisen lisäksi ehdotan, että tänä vuonna varaat kalenteriisi tätä ”ei mitään” aikaa.

Mieli on yksi tärkeimpiä voimavarojamme, mutta minkä vuoksi yhä aliarvioimme sen huoltamista? Pieni hiljentymishetki päivässä purkaa kertyneen stressikuormasi samantien ja tämän jälkeen voit jatkaa päivääsi entistä eheämpänä, suoriutuen tehtävistäsi jopa nopeammin ja luovemmin.

Hetkittäinen epämukavuuden sietäminen ja avautuminen kaikenlaisille tunteille ja kehon tuntemuksille sekä näiden vastaanottaminen hyväksyvällä lempeällä asenteella on pysyvä avain onnellisuuteen ja sisäiseen rauhaan itsensä kanssa. Kun esimerkiksi stressi, ilo, turhautuminen ja alakulo ovat vain tuntemuksia, jotka tulevat ja menevät, eikä niitä määritellä henkilökohtaisiksi ominaisuuksiksemme, mahdollistuu myös pysyvämpi onnellisuuden ja hyvinvoinnin kokeminen.

Onnen tunne, sekin tulee ja menee, mutta onnellisuus, kun sen oikein oivaltaa, se pysyy.

Kiinnostuitko aiheesta? Tammikuussa alkavalla IHANA MINÄ -kurssillani voit oivaltaa monia oleellisesti hyvinvointiisi ja onnellisuuteesi liittyviä asioita. Ilmoittaudu tästä

Tekstin on kirjoittanut Brita Salminen, ruuhkavuosiaan ja unelmaansa todeksi elävä työelämän kehittäjä sekä mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor sekä toimii Sitomon yhteistyökumppanivalmentajana.

 

Lue lisää ...

TERVETULOA NOSTEESEEN!

 

Halusit sitten tuoda esiin oman henkilökohtaisen potentiaalisi tai kehittää organisaatiosi menestystekijöitä, haluan onnitella sinua – olet tullut oikeaan paikkaan. Tästä alkaa noste!

Innovaatiot ja erilaiset uudet toimintamallit vaativat syntyäkseen oivaltamista ja luovaa ajattelua. Kysynkin sinulta –millaisessa tilassa tällaista toimintaa pääsee tapahtumaan? Koska sinä olet saanut parhaimmat ja villeimmät ideasi? Älykkäinkään ihminen ei kykene laajaan, uutta synnyttävään ja laadukkaaseen ajatteluun voidessaan huonosti. Stressaantuneena tai ärsykkeiden turruttamana aivosi eivät kykene toimimaan normaalisti tai joustavasti. Joustava mieli on myös oleellinen osatekijä ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta ja tätä jos mitä tarvitsemme, sillä mikään ei ole niin pysyvää ajassamme kuin muutos.

 

Maksimoi organisaatiosi työn arvo investoimalla aineettomaan pääomaan.

Oletko jo kuullut käsitteestä työhyvinvointipääoma? Käsitteen ovat lanseeranneet työhyvinvoinnin tutkijat ja asiantuntijat Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka, ja tästä kertoo myös heidän uusi teoksensa Työhyvinvointi (2016). He kirjoittavat, että menestyvissä organisaatiossa ymmärretään työhyvinvointipääoman merkitys työn arvon maksimoinnille. Se on strateginen resurssi, joka tulee valjastaa ja määritellä kunkin organisaation hyödynnettäväksi. Tällaisen pääoman hyödyntäminen ja ylläpitäminen on erittäin oleellinen tekijä pitkässä juoksussa kilpailukyvystä huolehdittaessa. Yhdeksi työkaluksi kirjassa nostetaan myös tietoisuustaidot. (Manka & Manka, 2016, 13-173.)

Työhyvinvointipääomaan satsaaminen kannattaa tutkimusten mukaan, sillä se vaikuttaa tuloksellisuuteen (työntekijöiden suoriutuminen ja asiakastyön laatu), työhyvinvointiin ja organisaatiokäyttäytymiseen (asenteet, työyhteisötaidot, terveys, työkyky), työurien jatkumiseen (työllistymisusko, urien piteneminen), muutosten läpiviemiseen ja yhteiskuntaan (syrjäytymisen väheneminen). Lisäksi on tutkittu, että investoimalla aineelliseen pääomaan voidaan vaikuttaa 10-50% organisaation tulokseen, kun taas aineettoman pääoman tehokkaalla käytöllä on uskottu olevan 50-90% vaikutus arvoon. (Manka & Manka 2016, 52-56.)

 

Länsimainen leadership-ajattelu ja itämaisen viisauden, mietiskelyn ja itsetutkiskelun perinne synnyttävät mitä rikkaimman dialogin.

Britailorilla on unelma paremmasta työelämästä, jossa ymmärretään, että yritysten kilpailukyvyn kehittäminen tapahtuu työntekijöiden hyvinvointiin panostamalla. Työyhteisötaidoilla luodaan edellytykset myös viisaalle ja läsnäolevalle johtajuudelle. Britailorissa ymmärretään ihmisen koko elinkaari ja nähdään, että jo kouluissa voidaan kylvää siemeniä tulevaisuuden tekijöille. Elinikäisenä oppijana uskon läpi elämän jatkuvaan henkilökohtaiseen kasvuun.

Mindfulness on luova ja varsin kiehtova itsensäkehittämismenetelmä, kun sille avaa ovensa. Sen sovellettavuus ja mahdollisuudet ovat uskomattoman laajat. Uskon ja tiedän, että aika tehdä asioita rohkeasti toisin on nyt. Tartu käteeni, hypätään yhdessä!

Rakas ystävä – kiitos kun luit ensimmäisen blogitekstini ja sen innoittamana alat investoida aineettomaan pääomaan, siitä huolehtimiseen ja sen edelleen kehittämiseen. Se on viisautta, jota tarvitaan älykkyyden lisäksi. Lisää nostetta on juuri sinulle luvassa.

 

Lue lisää ...
Tilaa tämä RSS-syöte