Menu

SOVUSSA MAAILMAN KANSSA

Itsenäisyyspäivänä me ja muu maailma juhlimme jo kunnioitettavan iän saavuttanutta satavuotiasta Suomea. Monet kokoontuvat yhteen juhlistamaan, nauttimaan toistensa seurasta, hyvästä ruuasta ja juomasta. On ilon ja juhlan aika. Nauti siitä kaikilla aisteillasi!


Vaikka mitään ihmeellistä ohjelmaakaan ei olisi suunnitteilla, voi sytyttää itsenäisyyspäivän kynttilän ja hiljentyä hetkeksi. Saatat saada jopa kiinni kiitollisuuden tunteesta. Asioiden, jotka päivittäin itsestään selvinä ohitamme. Ei tarvitse olla yltiöisänmaallinen, jotta voisit kokea kiitollisuutta kotimaasta ja rauhasta. Aikakaudesta, jonka suurin osa meistä on saanut kokea koko elämänsä ajan. Kodista, jonka lämpö antaa suojaa ja turvaa. Kodin sydämestä, ystävistä ja perheestä, jonka kukin saa määritellä tavallaan. Mistä muista asioista voit kokea kiitollisuutta?


Tässä kohtaa mieleesi voi hiipiä ajatus omasta yltiökylläisestä olostasi. Olet etuoikeutettu. Ei ole väärin antaa myös niiden ajatusten ja tunteiden nousta pintaan, että kaikilla ei näin ole. Niin on moni meidänkin isovanhemmistamme ollut pakolainen ja joutunut jättämään kotinsa. Vauhtisokeudessamme unohdamme joskus katsoa maailmaa toisen silmin. Hyväksy sekin, tuomitseminen on turhaa. Valitse sen sijaan levittää hyvyyttä.


Maailmankansalaisena voit iloita tervehdyksistä ja onnitteluista, joita rakkaalle Suomi-neidollemme lähetetään. Rakkauden yhdistävä voima näyttäytyy parhaimmillaan tällaisina hetkinä. Miltä tuntuisi toivoa rauhaa,  terveyttä ja rakkautta itsellesi? Rakkaimmillesi? Toivoa sitä kaikille suomalaisille? Koko maailmalle?

Toivon, että itsenäisyyspäiväsi on täynnä lämpöä, rauhaa, rakkautta ja yhteenkuulumisen tunnetta. Hyvää itsenäisyyspäivää!

 

Tekstin kirjoittaja Brita Salminen on hyvinvointimuotoilija, valmentaja ja mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor ja on hyvinvointimuotoilua toteuttavan KYLÄ Groupin jäsen sekä Sitomon kumppanivalmentaja. Britaa luonnehditaan toistuvasti iloiseksi, positiiviseksi ja aidoksi ihmiseksi. 

Lue lisää ...

SILMÄSTÄ SILMÄÄN

Parin kuukauden päästä alkaa päivä taas pitenemään, oli erään ystäväni isä lohdullisesti tokaissut. Juuri nyt on ulkona sysimustaa, märkä asfaltti imee vähäisenkin valon tai ylipäätään sen näkemisestä voi piirtää rastin seinään. Ne onnelliset, joilla siihen on mahdollisuus, lähtevät etelään etsimään kadotettua valopalloa. Ei ole mikään ihme, että monen mieli mustenee, ainakin hetkittäin, kaiken muun mukana.

                                                               Photo by: Rhendi Rukhama

Värien katoaminen elämästä on aina kivuliasta ja avun hankkiminen itsensä kuntoon saattamiseksi ei ole ollenkaan huonommuuden, vaan suoranaisen itsensä arvostamisen ja rakkauden osoitus itsesi lisäksi kaikkia lähimmäisiäsi kohtaan. Jos et ole itse kunnossa, et voi antaa parasta ympärillesikään. Väsyminen ja uupuminen, se tapahtuu liian salakavalasti. Voi kun se edes ilmoittaisi itsestään äänekkäästi jo matkan päästä kellot kilkattaen!

Itsestä huolehtiminen. Helpommin sanottu kuin tehty, eikö vain? Miksi liian usein ensimmäisten stressi- ja väsymysoireiden ilmaannuttua sitä usein sortuu tinkimään omaa hyvinvointiaan tukevista asioista, kuten terveellisestä ravinnosta ja riittävästä liikunnasta? Toki aivoton töllön toljottaminen on toisinaan ihanaa ja tarpeellista, kunhan se ei kestä tuntikausia ja sohva-aika ei valtaa kaikkea vapaa-aikaasi.

                                                               Photo by: Kate Williams

Virittäydy kehokanavalle

Aina parhaan ei tarvitse olla timanttia, ihan ok riittää toisinaan, itse asiassa useimmiten. Kukaan muu ei vaadi sinulta niin paljon kuin sinä itse. Sorrutko toistuvasti asettamaan itsellesi liian kovia vaatimuksia ja ankaria aikatauluja? Huomaatko, kuinka sätit itseäsi ja mollaat mokailuistasi? Ei se mitään, niin me kaikki. Tärkeintä on tiedostaa, että ajatukset ovat vain ajatuksia ja ne eivät useimminkaan objektiivinen totuus vallitsevasta asioiden tilasta.

Mieli, tuo tahditon tarinaseppo ei käskystä hiljene. Tuolloin kannattaa virittäytyä kehokanavalle, suunnata huomio kehon tuntemuksiin ja juurruttaa itsensä vallitsevaan hetkeen, tai jos vaihtoehtoisesti hyvältä tuntuu, heittää vaikka lenkkitossut jalkaan, köpötellä korttelin ympäri ja hölkytellä hiljalleen huolet huomisen puolelle. Itse asiassa mikä tahansa liike, kehollinen toiminta ja tähän huomion suuntaaminen auttaa pahimman yli.

Kehon rentoutuessa myös mieli rentoutuu ja tämän jälkeen on helpompi heläyttää sisäiselle kriitikollesi hempeä hymähdys. Joskus voi olla tarpeen muistuttaa itseään siitä, että vaikka pahin mahdollinen toteutuisikin, olet selvinnyt hankalista tilanteista aiemminkin ja selviät jatkossakin. Kaikesta ei myöskään tarvitse selviytyä yksin. Keneltä voisit pyytää apua? Kuka voisi auttaa sinua? Ihmiset ojentavat auttavan kätensä yleensä erittäin mielellään, joten älä turhia arkaile.

                                                               Photo by: Bruno Nascimento

Kärsimyksestä hyväksyntään

Joskus vain hetkestä seuraavaan hetkeen selviäminen on se, mikä on riittävästi. Vaikeuksien kohtaaminen helpottuu, kun uskaltaa avautua myös epämiellyttäville kokemuksille ja suuntautua fyysistä tai emotionaalista kipua kohti äärimmäisen lempeällä ja tuomitsemattomalla asenteella, niin pelottavalta tai jopa epäluonnolliselta kuin se kuulostaakaan. Jos oikein hirvittää, voi aluksi voi kokeilla aivan lyhyttä sneak peak -hetkeä. On tutkittu, että itse asiassa asioiden pois työntäminen, välttely tai vastustaminen vain lisäävät tuskaa.

Merkityksen annot eri tapahtumille ovat tärkeämpiä kuin usein ymmärrämmekään ja uhattuna haitalliset uskomukset ohjaavat toimintaamme. Itse asiassa kipua ei ole olemassa, elleivät aivomme ole tulkinneet kokemusta uhkaavaksi. Luulin kuolevani, mutta jäinkin henkiin –toteamus kuvaakin tätä edellä mainittua asiaa erittäin hyvin. Mitä jos ottaisit askeleen taaksepäin ja hyväksyisit kaiken juuri sellaisenaan kuin se nyt on? Näin ei tarvitse olla tulevaisuudessa, mutta miltä tuntuisi antaa kaikkien asioiden olla niin kuin ne ovat tällä hetkellä? Entä jos valitsisitkin merkityksenannon tapahtumalle tietoisesti?

                                                               Photo by: Ian Schneider

Joku viisas on joskus sanonut, että kun vain vielä hengitämme, olemme ja kaikki on todennäköisesti vielä ihan ok, vaikka tilanne ei meitä miellyttäisi tai emme siitä edes pitäisi. Joskus on hyvä heiluttaa valkoista lippua ja tulla esiin taisteluasemista. Just breath. Päivä se on huomennakin. Sytytetään kynttilät pimeyttä vastaan ja tuodaan valoa lempeästi pimeyteen. Peace and love.

 

Tekstin kirjoittaja Brita Salminen on hyvinvointimuotoilija, valmentaja ja mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor ja on hyvinvointimuotoilua toteuttavan KYLÄ Groupin jäsen sekä Sitomon kumppanivalmentaja. Britaa luonnehditaan toistuvasti iloiseksi, positiiviseksi ja aidoksi ihmiseksi. 

 

Lue lisää ...

OLEMISEN VAIKEUS JA KAUNEUS

”Aion vain olla”, huokaisi eräs tuttavani aivan kuin viimeisillä voimillaan, kun tiedustelin hänen lähestyvistä lomasuunnitelmistaan. Ennen lomia useimmat meistä kärsivät tyhjän pöydän syndroomasta. Maailmaa tehdään valmiiksi, jotta sen jälkeen voidaan hyvillä mielin jäädä lomalle. Mutta kuinka moni lopulta sitten todella toteuttaa tuota uhkaustaan vain olla. Uskallan väittää, että todella harva meistä.


Olen yhä useammin saanut itseni kiinni asioista ja lausahduksista, joiden syvempi ymmärrys on ollut minulta kadoksissa. Voi sitä fiilistä, kun lamppu syttyy – tätä sillä todella tarkoitetaan! Olemisen kanssa on hieman samoin.

 

 

Läsnäololla olemisen tilaan

 ”Olla vaan” kuulostaa monesta varmasti todella helposti suoritettavalta asialta, sen kun heittäytyy sohvalle pötkölleen. Käytännössä kyllä, mutta mitä tapahtuu hetken päästä? Jos et ummista silmiäsi, vaan pidät ne auki ja alat katsella ympärillesi, jokin asia tai esine ehkä muistuttaa sinua jostain tekemättömästä tehtävästä, ehkä jopa syyttävään sävyyn. Tai ummistat silmäsi ja uppoudut ajatuksiisi, muistelemaan jotain mennyttä tapahtumaa tai jokin mielikuva kaappaa sinut aikamatkalle. Kenties siinä ollessasi saat idean ja alat suunnittelemaan sitä. Ja itse asiassa tuolloin et enää vain ole, vaan ajattelet, muistelet tai suunnittelet.

Kaikki edellä mainittu käy ikään kuin huomaamatta ja salakavalasti. Moni voisi väittää, että kuitenkin vain oli, sen kummempia miettimättä, mutta itse asiassa tuollaisessa olemisessa mielemme on jatkuvassa tekemisen tilassa, joka ei ole rentouttavaa tai palauttavaa. Rentoutumisen sijaan ajatustesi laadusta riippuen voit jopa ahdistua niin, että lopulta et enää kestä maata sohvalla pötkölläsi, vaan sinun on sännättävä tekemään jotakin.

 


Edellä kuvatussa piileekin koko olemisen paradoksaalisuus. Samaan aikaan oleminen on maailman vaikein, helpoin, yksinkertaisin ja kaunein asia, jonka voit itsellesi opettaa. Jotta voit todella olla, täytyy sinun olla läsnä kyseiselle hetkelle. Tuossa olemisen tilassa aika katoaa ja on vain tämä hetki ja sen jälkeen tuleva seuraava tämä hetki. Voi olla, että kokeillessasi tätä huomaat asian haastavuuden, mutta voit lohduttautua, että läsnäolon harjoittamiseen kuuluu salliva, lempeä ja ystävällinen asenne. Aina, kun huomaat aikamatkailevasi menneessä tai kuvitellussa tulevassa, voit onnitella itseäsi, sillä juuri silloin olet palannut takaisin tähän hetkeen ja läsnäolon tilaan.

 

Aloita nyt

Läsnäolon harjoittamiseen ei tarvita muuta, kuin halu kokea kaikki suoraan ja sellaisenaan sekä kiinnostunut ja kunnioittava asenne itseäsi ja ympäristöäsi kohtaan. Voit tästä hetkestä eteenpäin alkaa lisäämään läsnäoloa ja olemisen tilaa elämässäsi. Olla vain. Antautua kokemaan kaikki ilman ajattelua tai analysointia. Haistaa, maistaa, nähdä, kuulla ja tuntea. Ja ennen kuin huomaatkaan, asiat näyttäytyvät uudessa valossa. Ikään kuin se sama pihasi puu olisi saanut värit, todelliset värit ja liikkeen, joita et ollut aikaisemmin huomannut. Ja tuossa pihasi puun yksityiskohtia tarkkaan katsellessasi tipahdat olemisen tilaan, jossa aika menettää merkityksensä ja jossa voit kokea olemisen syvemmän merkityksen.  

Loma ei ole olemisen parasta aikaa, vaan koko elämä.

Olemisen tilaa voit kanssani tulla kokemaan Hyvän olon retriitille 4.-6.8. idylliseen Villa Hideouttiin. Katso lisää tästä.

 

 

Tekstin on kirjoittanut Brita Salminen, kahden upean lapsen äiti, mentaalivalmentaja ja mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor, on vastaperustetun KYLÄ Group osk:in jäsen sekä Sitomon kumppanivalmentaja. Britaa luonnehditaan toistuvasti iloiseksi, positiiviseksi ja aidoksi ihmiseksi. 

Lue lisää ...
Tilaa tämä RSS-syöte