Menu

KYSYMÄLLÄ MESTARIKSI

Tiedätkö sen tyypin työpaikalla, jonka huoneen ohi kävellessä vaistoat, että tänään ei ole sitten hyvä päivä? Tai kun zoomailet sopivaa hetkeä lähestyä asiasi kanssa, mutta kuulet jo askelten sävystä, että juuri nyt se ei ole järkevää. Entä kun se on johtaja, jonka nenän asennosta saat päätellä päiväsi prioriteetit? Raskasta. Kamalan raskasta. Ja tehotonta.

Tunteet ovat ensimmäinen asia, jonka toisista vaistoamme. Jokaisen kohdalle on varmasti osunut tilanne, jossa pölähdät huoneeseen tai tilanteeseen ja aistit selkeästi jotain ylimääräistä tai hämmentävää, mutta et tiedä mitä on tapahtunut. Ilmaa voisi leikata vaikka veitsellä, mutta et uskalla edes kysyä.

Tunteiden vaikutukset suhteessa tulokseen ja menestymiseen ovat kuitenkin alkaneet kiinnostaa johtajia.  Tulkinta siitä mikä on uhkaavaa tai stressaavaa syntyy aivoissa. Organisaation resilienssillä tarkoitetaan sitä, että se pystyy sopeutumaan ja selviämään haastavista tilanteista ja vastoinkäymisistä lyhyessä ajassa ja näiden lisäksi terve organisaatio myös oppii ja tulee yhä kestävämmäksi haasteita kohdatessaan (Salanova ym. 2012).



Mindfulness on opettanut minua tunnistamaan ja johtamaan tunteitani. Johtajien kohdalla tunteiden johtaminen korostuu entisestään, sillä se jos mikä on varmaa, että henkilöstö tulkitsee näitä tietoisesti ja tiedostamatta. Jos johtajan sanallinen viesti on ristiriidassa välittyvän tunteen kanssa, ei viesti ole uskottava. Pystymme tulkitsemaan toisiamme ilman sanojakin yllättävän hyvin. Välillä tulkintamme on kuitenkin väärä ja juuri tätä varten meidän tulisikin uskaltaa kysyä.

Kysymyksen valinta on ratkaiseva vaihe, sillä vastaus riippuu pitkälti kysymyksen asettelusta. Palveleva johtaminenkaan ei onnistu ilman kysymistä. Kysymykset ohjaavat ajattelun suuntaa,  synnyttävät tunteita ja valmistavat meitä toimintaan. Ei siis ole yhdentekevää, mitä suustasi päästät ulos. On tärkeää, että olet selvittänyt itsellesi etukäteen mitä etenkin haastavissa tilanteissa asiasta ajattelet, sillä ajatuksistasi välittyvä tunne on itseasiassa se mitä viestit eteenpäin.

Muutosjohtamiseenkin tunteet liittyvät mitä olennaisimmin. Mitä voimakkaampia ajattelun synnyttämät tunteet ovat, sitä nopeammin ja voimakkaammin meidän tekee mieli reagoida. Millaisia kysymyksiä sinun siis tulisi osata esittää, jotta siitä syttyvä tunne ja sitä seuraava toiminta olisi tavoitteen kannalta kaikista hedelmällisintä?



Kuulin muuten juuri inspiroivan tarinan siitä, miten mestareista tuli mestareita. Joko arvaat? Heiltä kysyttiin.

Kiinnostuitko? Kysy minulta lisää Valmentavan johtamisen valmennuksesta tai tule kuulemaan aiheesta lisää 2.11. KYLÄ-kaffeille KYLÄ GROUPIN tiloihin klo 8.15-9.30.

Tekstin kirjoittaja Brita Salminen on hyvinvointimuotoilija, valmentaja ja mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor ja on hyvinvointimuotoilua toteuttavan KYLÄ Groupin jäsen sekä Sitomon kumppanivalmentaja. Britaa luonnehditaan toistuvasti iloiseksi, positiiviseksi ja aidoksi ihmiseksi. 

 

Lue lisää ...

TYÖELÄMÄN TRENDSETTERI VAI FAKTA FRIDA?

Mindfulness kiinnostaa yhä useampia yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Mediassa on myös nähty otsikoita, joiden kautta välittyy huoli siitä, ettei työelämän ongelmia ei ratkota vain hengittämällä vähän syvempään. Yhä useamman mielestä sanat mindfulness ja muoti kuuluvat samaan lauseeseen. Voisin helposti alkaa kutsumaan itseäni työelämän trendsetteriksi, mutta tiede osoittaa mindfulnessin lukuisat hyödyt tosiksi ja siksi joudun pitäytymään sen osoittamissa faktoissa, kun valmennan työyhteisöjä.

Neurotieteen läpimurrot ovat osoittaneet, että voimme itse vaikuttaa aivoihimme omalla toiminnallamme ja ajatuksillamme. Omaan ajatteluumme vaikuttaminen voi alkuun vaikuttaa helpohkolta tehtävältä. Valitettavasti tosielämä saattaa kuitenkin osoittautua erinomaista ideaa haastavammaksi.

Sen sijaan, että teemme hyvääkin tarkoittavia elämän mullistavia päätöksiä lujassa tahtotilassamme, meidän tulisi opetella hyväksyntää ja huomata lohdullisesti asioiden ohimenevä luonne. Aivan samoin, kun luet tätä tekstiä, jonka sanat alkavat ja päättyvät tai kuulet ympäristöstäsi ääniä, jotka tulevat ja menevät, häviävät myös ikävät ajatukset ja tunteet aikanaan, ellemme itse heitä lisää bensaa liekkeihin. Hyväksyvällä asenteella lisäämme jo hyvinvointiamme merkittävästi.

 


Ihana minä, loistava sinä

 

Työelämässä pääsemme kohtaamaan erilaisia ihmisiä, jotka varmasti herättävät meissä myös erilaisia tunteita. Kun sammakko on suusta loikannut, voit toki sitten jälkikäteen lehmän lailla märehtiä sanottua ja tehtyä loputtomiin, mutta vaihtoehtojakin on. Egokisailun sijaan viisautta on joskus jättää tietoisesti reagoimatta palaverissa nousseeseen itseä ärsyttävään epäkohtaan. Asian voi ottaa uudelleen esille, kun taas kykenet rakentavaan vuorovaikutukseen hyvää lopputulosta edistävässä tunnetilassasi. Tämä edellyttää kykyä tunnistaa omat tunteensa, jotta muutos omassa toiminnassa on edes mahdollinen.

Se, että hyväksyy oman Monday bluessinsa melankoliset sävelet, tunnistaa sen tuottamat ajatukset ja vaikutukset siihen, johon vallitseva mielentilamme huomiomme suuntaa, on jo itsessään mahtava osoitus loistavasta itsetuntemuksesta. Ja kun alakulossaan vielä ymmärtää laittaa käteen myötätuntoiset silkkihansikkaat ja osoittaa itseään kohtaan armollisuutta sekä lempeyttä ikuisen orjapiiskurin sijaan, ollaan jo mestaritasolla.

Itsensä kuunteleminen on tärkeää, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää työelämässä on toisten kuunteleminen. Usein valmistelemme jo omaa vastaustamme päässämme, kun toinen ei ole päässyt edes lauseensa loppuun. Tällöin kuulemme sen, minkä luulemme kuulevamme sen sijaan, että keskittyisimme aidosti olemaan läsnä toiselle ja hänen asialleen.  Virheelliset tulkinnat vähenevät ja kyky asettua toisen asemaan lisääntyy, kun vain hiljennät tahtia, pysähdyt ja aidosti kuuntelet.

Meditoinnista innovaatioihin ja ekologiseen tehokkuuteen

 

Parasympaattisen hermoston aktivoiminen on vastatoiminto aivojen taistele ja pakene automaatiolle. Se myös vakauttaa kehomme toimintaa. Suuntaamalla tietoinen huomiomme kehon tuntemuksiin rauhoittaa mielen ja aktivoi aivosaaren. Rennommassa kehossa ja rauhallisessa mielessä asiat näyttäytyvät selkeämpinä, objektiivisempina ja tilaa mahdollistuu uusille oivalluksille sekä uuden oppimiselle.

Meditoinnin marginalisointi vain tietyn tyyppisten ihmisten hyödynnettäväksi olisi koko kansakuntamme tappio. Meditaatiota harrastaneet ihmiset ovat tieteellisesti todistetusti luovempia, kekseliäämpiä ja ketterämpiä ongelmanratkaisijoita sekä hyvän itsetuntemuksensa puolesta omaavat paremmat vuorovaikutustaidot ja voivat kokonaisvaltaisesti paremmin.

Tietoista läsnäoloa voit harjoittaa kaikkialla ilman mitään mystiikkaa tai muoti-ilmiötä. Oma suosikkini on kaupan kassajono, jossa maksaessani ostokseni kiitän kassalla myös itseäni. Päivittäin pausetan itseäni kehon tuntemusten äärelle erilaisten arkisten toimintojen lomassa. Annetaan siis kaikkien kukkien kukkia ja tehdään mindfulnessista yhtä yleistä suomalaisilla työpaikoilla kuin kahvitauoista työpaikan kanttiinissa. Mitä läsnäolo voisi mahdollistaa sinulle tänään?

PS. Tätä Fakta Fridaa verrattiin menneenä kuukautena Frida Kahloon. Uskon, että vertaus oli täysin ulkonäköperusteinen, sillä pyrin pitämään huolta kehoni ja mieleni terveydestä, vaikka eräänlainen artisti olen kai minäkin ;)

 



Tekstin on kirjoittanut Brita Salminen, ruuhkavuosiaan ja unelmaansa todeksi elävä työelämän kehittäjä sekä mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor sekä toimii Sitomon yhteistyökumppanivalmentajana.

Lue lisää ...

TEHOTON ONNELLINEN PYSY KURISSA

Aivan liian pitkään kulttuurissamme on vallalla ollut käsitys, että työn tekeminen ei voi olla kivaa tai silloin se ei ole työtä ollenkaan. Osallistuin kuluneen viikon aikana talouskoulutukseen, jossa alan tunnustettu ja pitkän uran tehnyt konsultti koki tarpeekseen kertoa, että hän on tehnyt myös ihan niitä oikeita töitä. Monet kun eivät laske hänen 30-vuotta kestänyttä kouluttajan uraansa tällaiseksi. Viaksi luetaan kuulemma työskentely kotitoimistosta käsin ja hänen intohimoinen asenteensa.

Onnellinen ihminen – hänkään ei voi olla hyvä työntekijä, sillä hän on vallitsevaan olotilaansa nähden liian tyytyväinen ja todennäköisesti täten laiska.  Onko sinua suoranaisesti varoiteltu olemasta liian tyytyväinen työpanokseesi? Auktoriteettia on sinun luterilainen myös kunnioitettava, sillä et sinä muuten kuriton työntekijä pysy ruodussa. Kuulostaako liiankin tutulta?

Systeeminen organisaatioajattelu mahdollistaa superaivot

Luin kuluneen viikon aikana Vesa Purokurun blogin suhteiden johtamisesta, jolla hän tarkoittaa mm. yhteisen tiedon muodostuksen johtamista. Suhteiden johtamisen, jota Purokuru povaa meille valmentavan johtamisen jälkeen, edellyttää uutta osaamista esimiehiltä ja johtajilta. Systeemisessä organisaatioajattelussa päästetään irti hierarkkisesta, suunnittelun ja kontrollin illuusiosta sekä valjastetaan käyttöön kaikkien aivot.  

Kyllä, olen täysin samaa mieltä siitä, että vihdoin organisaatioissa tulisi antaa lupa kaikille ajatella. Edellinen lausehan kuulostaa täysin kornilta, mutta valitettavasti se ei sitä todellisuudessa ole. Uudet toimintamallit, vaativat myös suurta investointia itsensä johtamis-, vuorovaikutus- ja alaistaitoihin. Kehittyminen on muutosta. Muutosta vaaditaan kehittymiseen. Mindfulnessin avulla voidaan opetella uudenlaisia asennoitumis- ja suhtautumistapoja, joiden avulla muutos organisaatiossa ei enää kuulosta kirosanalta.

Onnellinen työntekijä on tuotteliaampi kuin nurkkaan ajettu nisäkäs

Luovuusguru Saku Tuominen kirjoitti viisi vuotta sitten, kuinka käyttäydymme työpaikalla kuin lapset hakien esimiehen hyväksyntää ahkeruudellemme ja kiltteydellemme. Tuominen oli jo tuolloin huolissaan siitä, kuinka emme keskity kunnolla mihinkään ja kuinka suurimmat ongelmat itsensä johtamisessa ovat omien korvien välissä. Samassa tekstissä hän otti kantaa myös työuupumiseen ja esitti, että uupumisen lähteenä ovat epämääräiset tehtävät ja kokemus siitä, että emme saa mitään aikaiseksi.

Väitän, että edelliset ongelmat ovat ratkaistavissa tietoisuustaitojen avulla. Harwardin yliopistossa (Killingsworth & Gilbert 2010) tehtiin matkapuhelinsovelluksella tutkimus, jossa kerättiin (n=2250) yli 250 000 havaintoa ajatuksista, tunteista ja toiminnasta. Tutkimuksen tulos oli, että mieli vaeltaa muualla kuin tässä hetkessä jopa 47% ajastamme. Onnellisimmillaan tutkimukseen osallistuneet olivat, kun he olivat läsnä hetkessä. Sillä, mitä he olivat kulloinkin tekemässä, ei niinkään ollut merkitystä.

Vaeltava mieli työpaikalla on onneton mieli. Miettikääpä, millainen vaikutus hyvällä keskittymiskyvyllä, hetkeen pysähtymisellä ja yksinkertaisella huomaamisella työtehtävien etenemisestä tai valmistumisesta sekä itsemyötätunnosta epäonnistumisen hetkellä olisi työhyvinvoinnin kannalta. Ei nyt enää viitsitä kehuskella sillä multitaskauksella, kun se on yhtä hevon kukkua. Väitän, että onnellinen työntekijä on organisaatioilleen arvokkaampi ja tuotteliaampi kuin se nurkkaan ahdistettu nisäkäs.

Ei muuten vituta

Lähiaikoina vierailin työn merkeissä Vincitillä, jossa minulle esiteltiin heillä käytössä olevaa ”maanantaisin ei saa vituttaa mennä töihin”-henkilöstöjohtamisen strategiaa. Lisäksi koko organisaatio henki sallivuutta ja luovuutta ilmapiiriltään. HR puolella tiimi pitää huolta, että  työkaveri ei ota konetta kotiin heppoisista syistä. Mahtavaa, kunnes ajauduin keskusteluun, jossa todettiin taas se ikuinen ”toimii varmaan siellä, mutta ei meillä tai kaikilla aloilla” ajatteluun. 

Miksi ei toimisi? Kuka niin sanoo? Mitä tapahtuisi jos…? Minkä pitäisi muuttua, jotta…?  Ja ennen kaikkea - miksi pitäisi vituttaa? Ja hei – joskus sekin on ihan ok ja tämänkin tunteen voi toivottaa hyväksyvästi tervetulleeksi sitä torjumatta, vaikka ei se mukavalta tunnu. That’s all fine.

 

 

 

 

 

Lue lisää ...
Tilaa tämä RSS-syöte